Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Yle uutisoi ruotsin kielen hyödyistä, mutta kielten tarpeellisuus ei selviä pelkästään yhteen kieleen keskittymällä: Milloin tutkitaan muiden kielten tarpeellisuutta?

Vanha sanonta ”Tarkoitus pyhittää keinot” tuli mieleen, kun Yleisradio uutisoi ruotsin kielen hyödyllisyydestä. Kun halutaan tietty lopputulos, niin valitaan sopivat kysymykset ja kohderyhmä tavoitteen saavuttamiseksi. Esimerkiksi kyselyssä oli mukana noin viisi prosenttia ruotsia äidinkielenään puhuvia henkilöitä. Milloinkahan Yle tekee tutkimuksen suomenkielisille, kuinka hyödyllisenä he kokevat äidinkielen? Suomi on jo monikulttuurinen maa. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenä puhuvia henkilöitä on yli seitsemän prosenttia, mutta he eivät olleet kyselyssä mukana, miksi? Ihmetystä lisäsi myös se, että ruotsia taitamattomat henkilöt ilmoittivat kuitenkin ruotsin kielestä olevan heille hyötyä eri tilanteissa. Mitenkähän tämä oikein on mahdollista? Jos kyselyssä oli tarkoitus selvittää vieraiden kielten tarpeellisuutta, miksi kysely tehtiin ainoastaan koskien ruotsin kieltä? Eikö samalla pitäisi kysyä muun muassa englannin, saksan ranskan ja venäjän kielen tarpeellisuutta? Samaa analogiaa käyttäen Yle varmasti seuraavassa puoluebarometrissa uutisoi ainoastaan rkp:n kannatuksen muutoksista.