Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Jokaisen tukieuron jakamisen yhteydessä on pohdittava, edistääkö se ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa

Koronakriisi tuli, mutta myös ekokriisi säilyy hiuksenhienosta päästöjen laskusta huolimatta. Koronakriisin talousvaikutukset ovat olleet mittavat, mutta kuumana käyvässä yritystukikeskustelussa on pitkälti ohitettu se seikka, että ei ole eettistä jakaa rahaa sellaisille yrityksille, joilla ei ole roolia siinä yhteiskunnassa, jossa ekokriisi ratkaistaan. Tulevina vuosina elinkeinorakenne tulee muuttumaan rajusti. Fossiilikapitalismi on tullut tiensä päähän, eikä meillä ole enää varaa hassata luonnonvaroja miten sattuu. Jokainen ekokriisin ratkaisemisessa viivytelty päivä aiheuttaa valtavat inhimilliset ja taloudelliset kustannukset. Sen varjolla koronakriisin mukanaan tuomat talousvaikeudet ovat pieniä harmeja. Tässä tilanteessa rahan jakaminen ilman ympäristövaikutusten arviointia on ihmisten roikottamista löysässä hirressä. Nyt on otettava rohkeasti suunta kohti tulevaisuutta ja varmistettava, että rahat päätyvät sinne, missä huomista rakennetaan. Jokaisen tukieuron jakamisen yhteydessä on pohdittava, mitä se euro ekokriisille tekee. Edistääkö se ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa, vai löytyisikö sille parempi käyttökohde muualta? Suuri joukko ihmisiä on jo jäänyt työttömäksi. Nyt yhteiskunnan on taattava heille työpaikat, joilla on tulevaisuus ja vahvistettava siirtymää kestämättömiltä aloilta kestäville. Kirjoittaja on Tampereen kaupunginvaltuutettu (vas.)