Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Haulitorni nousi paikoilleen entisöidyssä loistossaan pispalanpunaisena – Suunnittelupäällikkö sai kaupunkilaisilta terveisiä: ”Tuot sen sitten takaisin”

Pispalan haulitorni on taas paikoillaan yli puolen vuoden remontin jälkeen. Haulimestarin työhuone nousi takaisin paikoilleen keskiviikkona iltapäivällä kahden jälkeen. Torni nousee Pispalanharjun pohjoisrinteellä entistä komeampana. Remontissa torni kasvoi reilut 80 senttiä ja sai pintaansa uuden tiilenpunaisen maalin. Tornin huippu on ylempänä, sillä sen jalusta on nyt korkeampi. – Ei pystytys mennyt ihan niin kuin Strömsössä, mutta ihan ookoo kuitenkin. Yksi työhuoneen nurkka oli hieman vääntynyt ja sen kiinnittämisessä tulee haastetta, työmaapäällikkö Mikko Heija sanoo tuoreeltaan urakan jälkeen. Asentajat jatkavat torstaina töitä haulitornin kiinnitysten ja kattopeltien viimeistelyssä. Loppusilauksessa menee vielä useita päiviä. Katso tallenne keskiviikon nosto-operaatiosta: Haulitornin ympärille nousee vielä puinen aita. Valoteos asennetaan myöhemmin takaisin torniin. Haulitornin remontin lopullisia kuluja ei voi vielä arvioida, sanoo rakennuttajainsinööri Marko Leino . Tornin rakenteista paljastui yllätyksiä työmaan edetessä ja osia jouduttiin vaihtamaan arvioitua enemmän. Tässä on tallenne tiistain nostosta: Ei harmaaksi Haulitornin värisävyn päätti jättää ennalleen suunnittelupäällikkö Mikko Allinniemi . Hän kertoo, että toisena vaihtoehtona oli ottaa torniin alkuperäinen harmaa sävy. – Punainen on niin pispalalaisuuden väri, että sitä oli paha lähteä vaihtamaan. Etsimme oikeaa sävyä vanhoista dokumenteista museolta ja Tampere-seuralta. Myös silloinen kaupunkikuva-arkkitehti Jalo Virkki kehotti vetämään tornin ”niin punaiseksi kuin kehtaat”. Pispalan maamerkin kunnostus on ollut Allinniemelle ainutlaatuinen ja motivoiva urakka. Suurin haaste on liittynyt tornin alkuperäisasteen säilyttämiseen. On pitänyt pohtia yhdessä museoviraston kanssa, kuinka paljon historiallista tornia voi korjata. Sotien aikaiset luodinreiät ja kranaatin iskemät jäävät näkyviin. Maakuntamuseo on inventoinut kaikki osat. Vaihdettavista osista tarvittavat menevät museon kokoelmiin. Lapsuudesta tuttu haulitorni Kaupunkilaiset ovat lähettäneet viestejä ja kommentteja remontista. – On tullut yhteydenottoja, että tuot sen sitten takaisin. Haulitorni on Sastamalassa kasvaneelle Allinniemelle tuttu. Hänen kotonaan oli vaarin peruja pussillinen Pispalan haulitornin hauleja. Pispalan naiset tiettävästi ompelivat haulien pellavaiset pussit. Allinniemen vaari latasi hauleilla metsästyshaulikkoaan. Niittejä ja rappuja uusiksi Tornin kuntoa oli ennen sen purkamista vaikea arvioida. Yllätyksiä tuli vielä hiekkapuhallusvaiheessa pajalla, kun asentajat pääsivät tarkastamaan rakenteita läheltä. Yksi tornin kunnostamisen työläs vaihe on ollut huonokuntoisten niittien vaihtaminen. Vaihdettavaksi menee noin 2 500 vanhaa niittiä. Ne on asennettu paikoilleen vanhalla menetelmällä ensin punahehkuiseksi kuumentamalla. Haulitorniin jää silti noin 2 000 vanhaa niittiä. Haulimestarin työhuoneeseen on asennettu lasi-ikkunat alkuperäiseen tyyliin. Laseja suojaavat vaijerit ruutujen sisäpuolella. Rappuspintoja oli uusittava paljon. Vanhat olivat syöpyneet, kun vesi oli jäänyt seisomaan metallilevyille. Rappusiin tulee myös lisäkaiteita. Ei yleisökohteeksi Alunperin tavoitteena oli pystyttää torni takaisin paikoilleen lokakuun alkuun Tampereen päiväksi. Töitä oli lopulta arvioitua enemmän. Lisäksi Saksasta tulevat pultit saapuivat pajalle myöhässä koronan takia. Yleisökohdetta haulitornista ei Allinniemen mukaan voi tulla. Näköalapaikaksi se on liian vaarallinen. – Kävin siellä katsastamassa paikkoja ennen remonttia ja lattia oli huonossa kunnossa. Kun tuuli alkoi yltyä, metallihytti alkoi väristä. Urakoina tavara-asema ja haulitorni Työmaapäällikkö Mikko Heija tuntuu olevan erikoistunut vaativiin, historiallisten rakennusten remonttiurakoihin. Hän johti myös Tampereen tavara-aseman siirtoa heinäkuussa. Remonttikohteet ovat samoilta ajoilta, tavara-asema on rakennettu vuonna 1907 ja haulitorni vuonna 1908. Työmaapäällikkö kävi itse maaliskuussa nostamassa ketjut tuuliselle haulitornin katolle yli viidenkymmenen metrin korkeudessa. Henkilönostinta ei saanut enää kuin puoleen väliin tornia, koska tuuli niin paljon. Heija nousi loppumatkan portaita ja nousi katolle. – Vähän hirvitti, mutta hyvin se meni. Täytyy vain katsoa, että on aina jossain tukeva piste, mihin saa turvavaljaat kiinni, Heija kertoi maaliskuussa Aamulehdelle . Lue lisää: Nämä harvinaisuudet ovat vuodelta 1908 – Haulitornin niiteistä keksittiin tehdä muistoesineitä Lue lisää: Näin historiallisen haulitornin huippu lopulta irtosi – Pispalan yläilmojen työmaa on purkuporukalle ainutlaatuinen: ”Aika urakka” Oikaisu: Jalo Virkin titteliksi muutettu kaupunkikuva-arkkitehti 15.10.2020 kello 17.13. Aikaisemmin jutussa luki kaupunginarkkitehti.