Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Kenen pää kestää? Suomen naisaiturit kertovat lajin raastavasta puolesta: ”Siitä se on ihan täysin kiinni”

”Lajin psyykkisiin vaatimuksiin kuuluu ennen kaikkea tahdonvoima, päättäväisyys ja rohkeus” . Näin lukee Jyväskylän yliopistossa viime vuonna julkaistussa naisten 100 metrin aitajuoksun lajianalyysissä. Aitajuoksun henkiseen puoleen harvoin kiinnitetään huomiota. Lajia käsitellään yleensä fyysisten elementtien mukaan: lähtöä, kiihdytystä ensimmäiselle aidalle, aidan ylitystä, aidalta alastuloa, väliaskeleita aidan jälkeen, uudelleen kiihdytystä seuraavalle aidalle sekä loppusileän kiihdytystä. – Kuulostaa kliseeltä, mutta siitä se on ihan täysin kiinni, kuka saa flow'n päälle, linjaa Nooralotta Neziri . Tietenkään se ei tarkoita, että 14 sekunnin urheilija, jolla on parempi flow, voittaa 12,50 sekunnin juoksijan. Mutta kun liikutaan puolen sekunnin sisällä toisistaan olevissa naisissa, jotka asettuvat lähtöviivalle vierekkäin, korvien välin merkitys lopputulokseen on huomattava. – Rohkeus ja kyky keskittyä itseensä ovat henkisesti tärkeimmät asiat. Se on vaikea tilanne, kun on kahdeksan juoksijaa rinnakkain. Et saa lähteä keskittymään siihen, mitä joku muu tekee, vaan pitää olla täysin kiinni itsessä. Jos et ole rohkea, et pysty koskaan ylittämään itseäsi. Tuijota omaa napaa ”Urheilijalla pitää olla hyvät itsesäätelytaidot. Itsesäätelyyn kuuluu tietoisuustaidot, tunteiden hallinta sekä psyykkinen vahvuus. Itsesäätelyn menettämistä ja turhautumista tapahtuu yleensä silloin, kun urheilija on huolissaan tai ahdistunut. Urheilija voi olla suorituksen kannalta liian ahdistunut tai välillä jopa liiankin rento. Suorituksen kannalta pitäisikin löytää itselle sopiva vireystila” . Itsesäätelytaidot korostuvat arvokisoissa, kuten Dohassa, kun ollaan normaalista poikkeavissa olosuhteissa tavanomaista huomattavasti suuremman huomion keskipisteessä. – Onnistunut suoritus vaatii sen, että starttiviivalla on hyvä ja luottavainen olo. On vähän lapsellista sanoa, että hyvä fiilis on tärkeää, mutta niin se on. Sen myötä tulee hyvä vire. Toki voi tapahtua virheitä, vaikka olisi kuinka hyvä vire. Mutta jos hyväkuntoisella juoksijalla ei ole hyvää virettä, tulosta ei yleensä tule, Neziri analysoi. ”Urheilijalla pitäisi olla käytössään selviytymismalleja, joiden avulla hän kykenee käsittelemään stressiä aiheuttavia tilanteita” . – On pitänyt opetella keskittymään omaan juttuun. Suorituksen aikana tekniikan täytyy pysyä kasassa, vaikka viereisillä radoilla mentäisiin lujaa. Sitten tulee kolhuja ja tekniikka hajoaa, kun ei keskity omaan suunnitelmaan. Itseluottamus on se juttu, Reetta Hurske kertoo. ”Itseluottamus on ehkä yksi tärkeimmistä urheilijan psyykkisistä taidoista. Itseluottamus näkyy yksilön käyttäytymisessä siten, miten hyvin hän uskoo selviytyvänsä tilanteen edellyttämistä vaatimuksista” . Toni Roponen analysoi Suomen naisaitajuoksijoita. Ilman osumia Satasen aidoista puhutaan ”sähköisenä lajina”. On kymmenen 84 sentin korkeudella olevaa aitaa. Lähtöviivan ja ensimmäisen aidan välinen etäisyys on 13 metriä, viimeisen aidan ja maaliviivan väli on 10,5 metriä. Aidat ovat 8,5 metrin päässä toisistaan. – Jos keskittyminen ei ole kunnossa, tulee virheitä. Kyseessä on niin nopea suoritus, että vain pieniä asioita voi matkan aikana korjata: kädet eteen, ponnistus tuohon tai etujalkaa voimakkaammin, Hurske luettelee. Urheilija ottaa suorituksen aikana yleensä 51 askelta. Ennen ensimmäistä aitaa on kahdeksan askelta ja aitojen välissä kolme. – Naisten aidat ovat niin matalat, ettei urheilijan kuuluisi niihin osua. Hipaisu ei haittaa, mutta jos isommin osuu, se on yleensä keskittymisen pettämisestä seurannut virhe, Neziri toteaa. Neziri, Hurske ja Annimari Korte ovat Qatarissa kilpailevien urheilijoiden tilastotulosluettelossa 22 parhaan joukossa. Korte on kiiruhtanut 12,72, Hurske 12,78 ja Neziri 12,90. Kaikki kertoivat olevansa huippuiskussa ennen lauantain alkueriä. He mainitsivat, että kauden paras tulos on realismia. – Helpoin tilanne on, kun lähdet hyvin ja saat oikean asennon. Vaikkei olisi keulassa, ei tarvitse lähteä ottamaan ketään kiinni. Silloin se tulee hyvin loppuun asti, Neziri pohjustaa. Kenen pää kestää? Kursivoidut kohdat tekstissä ovat Elisa Hakamäen lajianalyysistä Jyväskylän yliopistosta vuodelta 2018.