Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kiusaaja, haluatko ottaa omalletunnollesi jonkun elämän tuhoamisen? Kukaan ei synny ilkeäksi – se on opittua

Hei sinä koulukiusaaja, sinunlaisiasi on kouluissa surullisen paljon. Jos satut lukemaan tämän tekstin, pyydän, että pysähdyt miettimään tekosiasi. Olet nimittäin suurten asioiden äärellä: aiheutat kiusaamisellasi paljon pahaa sekä itsellesi että uhreillesi. Pysähtyminen kannattaa ihan varmasti. En nimittäin usko, että sinä oikeasti haluaisit ottaa omalletunnollesi kenenkään elämän tuhoamista. Voitko uskoa, että iso osa aikuisena terapiassa käyvistä käy siellä juuri koulukiusaamisen aiheuttamien vaurioiden vuoksi? Uhrisi ei ole käsittelysi jälkeen löytänyt rikottua itsetuntoaan, hän kantaa vielä aikuisenakin sisällään tunneta, että on vääränlainen, epämiellyttävä eikä ansaitse tulla hyvin kohdelluksi. On vaikea uskoa, että oikeasti haluaisit aiheuttaa niin suurta onnettomuutta kenellekään koulukaverillesi. Sinulla on eräs kovin raukkamainen tapa: et koskaan hyökkää uhrisi kimppuun yksin, sinulla on aina tukijoukot ympärilläsi. Ilman tukijoukkoja kiusaaminen olisikin paljon vaikeampaa. Joukolla yhden kimppuun käyminen ei ole kunnioitettavaa, eihän? Tukijoukkojesi kannattaisi myös pysähtyä miettimään omaa käytöstään. Teistä kukaan ei ole syytön. Koulukiusaaja tukijoukkoineen on ilkeä. Muista, että kukaan ei kuitenkaan synny ilkeäksi. Ilkeys on opittua. Onko sinulla lähelläsi aikuisia, joilta olet oppinut ilkeänä olemisen ikävän tavan? Sinun on tärkeää ymmärtää, että sinun ei tarvitse matkia ilkeyttä keneltäkään, voit muuttua ja olla parempi. Kuvittele, jos maailmassa kaikki olisivat ilkeitä ja piinaisivat toisiaan. Maailma olisi sietämätön paikka. Onneksi sinun kaltaisiasi kiusaajia on kuitenkin koulussa vähemmän kuin ystävällisiä ja kilttejä. Ihannekoulussa kaikilla, sinullakin, olisi hyvä olla. Oletko tästä samaa mieltä? Me kaikki tiedämme, että kiusaajalla itsellään on paha olla. Ilkeytesi kumpuaa elämäsi ongelmista. Minusta on aika yllättävää, että moni uhreistasi yrittää ymmärtää sinua. Kun sinusta puhutaan, olen kuullut monen kiusatun sanovan, että kiusaajaa pitäisi auttaa. Eikö olekin hienoa, että kiusattu kykenee tuntemaan myötätuntoa sinua, kiusaajaansa, kohtaan? Luulen , että sinä et yksinkertaisesti ymmärrä, kuinka vakavia seurauksia kiusaamisellasi on. Olen jutellut monen entisen kiusaajan kanssa. He häpeävät kouluaikaista itseään ja aikuistuttuaan toivoisivat, että saisivat tehdyt ilkeydet tekemättömiksi. Moni ottaa aikuisena yhteyttä uhreihinsa ja pyytää anteeksi. Surullista on vain se, että usein uhrien haavat eivät parane edes aikuisina. Vaikka he antaisivat sinulle anteeksi, pilkkasi, loukkauksesi, väkivaltasi elää heissä läpi elämän. Kirjoittaja on opettaja