Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Professori varoittaa: Koronarajoitusten purku on vaaran paikka

Muualla Euroopassa, kuten Tanskassa, Itävallassa ja Sveitsissä suunniteltavat yhteiskunnallisten rajoitusten purkamiset herättävät orastavaa toivoa myös Suomessa. Myös Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) väläytti keskiviikkoiltana, että Uudenmaan sulku päättyy todennäköisesti 19. huhtikuuta. Kotimainen koronavirusepidemia on tullut joitakin viikkoja Euroopan polttopisteitä jäljessä. Suomi pyrkii painamaan tautiajan pidemmäksi, mutta vähemmän kuormittavaksi. Kun epidemian vaikutus heikkenee, kyseeseen tulevat esimerkiksi koulutoimen ja liike-elämän toimintojen asteittaiset aukenemiset. Itävallassa käytännössä koko vähittäiskauppa kiellettiin epidemian vuoksi. Alle 400 neliömetrin kokoiset liiketilat avaavat ovensa pääsiäisen jälkeen, ja toukokuussa koko bisneksen on määrä olla suhteellisen normaalisti käynnissä. Tanskassa rajoitukset eivät ole olleet yhtä kokonaisvaltaisia. Maa suunnittelee rajoitushelpotusten aloittamista alakouluista ja päiväkodeista. Julkiset palvelut sen sijaan pysyvät kiinni toukokuun 10. päivään asti, ja samoin yli 10 hengen kokoontumiset ovat kiellettyjä. Miten Suomi toimii, kun epidemia hellittää? Itä-Suomen yliopiston kliinisen mikrobiologian professori Jukka Pelkonen pohtii asiaa viruksen leviämisen näkökulmasta. Professorin arvion mukaan Suomi ei voi rynnätä avaamaan sulkuja kategorisesti koko maasta, vaan tilanne vaatii huolellista tutkimusta. Rajoituksen poisto on riski Pääkaupunkiseudun alueella on laajasti tartuntoja ja myös piileviä tapauksia. Toisaalta maakunnissa, kuten esimerkiksi Pohjois-Savossa, tartuntoja on vähän ja positiivisiakin vain muutama prosentti, vaikka testeihin on otettu vain oireisia. Etelässä voi olla laumaimmuniteettia, joka ehkäisee epidemian uudelleensyttymistä. – Jos koko maassa nyt lähdettäisiin purkamaan rajoituksia samalla periaatteella, olisi hyvin suuri riski, että tulisi laaja "lehahdus" niillä alueilla, joilla immuniteettia ei ole, Pelkonen sanoo. Professori pitää hyvänä THL:n ilmoitusta väestön immuniteetin tutkimisesta. Laajamittainen, satunnaisotannalla tehtävä tutkimus antaa lisää tietoa väestön sairastuneisuudesta. Jos alueella ei ole vielä ollut juurikaan koronavirukseen sairastuneita, rajoitusten avaaminen saattaisi olla vaarallista. Kun purkua pohditaan pienten tartuntamäärien maakunnissa, Suomella pitää olla niin paljon testauskapasiteettia, että tartuntaketjut voidaan jäljittää, Pelkonen jatkaa. Päiväkotien ja koulujen avaaminen nousee rajoitushelpotusten kärkeen useammassa maassa, mahdollisesti myös Suomessa. Yhtäältä tarkoituksena on mahdollistaa aikuisten kansalaisten työssäkäynti, toisaalta peruste on lääketieteellinenkin. – Lääketieteellisesti on ajateltu, että lapset sairastaisivat vähän ja viruksen levittäminen on tehokkainta sairastamisen aikana. Mutta jos tämä ei pidä paikkaansa, se on erittäin riskaabeli ajatus, Pelkonen arvioi. Kouluissa ja päiväkodeissa noudatettaneen erityisiä hygienia- ja kontaktimääräyksiä vielä senkin jälkeen, kun ovet on avattu. Itävalta varautuu takaiskuihin Professori arvelee, että Suomen on elettävä poikkeusoloja vielä ainakin huhtikuun loppuun ennen kuin maassa voidaan alkaa harkita rajoitusten lieventämistä. Rajoitusten purkaminen edellyttää sitä, että tartunnoista ja epidemian suunnasta saadaan kerättyä tarpeeksi tietoa. Testikapasiteetin nousu helpottaa tartuntaketjujen selvittämistä maakunnissa. Tällöin viranomaiset tutkisivat epidemiaa ikään kuin raa’alla voimalla, vaikka tapauksia on enemmän kuin epidemian alkuvaiheessa, jolloin THL ilmoitti menevänsä ”ensimmäisen vaiheen” taktiikan mukaan. –Se vaatii, että tartuntalähteitä on rajallinen määrä. Muualla Suomessa se on vielä teoriassa mahdollista, ellei tilanne ehdi muuttua huonommaksi. Suomessa on hyvä tilanne, mutta maaperää on uudelle ”lehahdukselle”, ellemme ole huolellisia. Jokainen rajoituksen purkaminen aiheuttaa kriittisen hetken yhteiskunnassa. Toimenpide antaa virukselle mahdollisuuden lähteä uuteen nousuun. Pelkonen kertoo Itävallan tilanteesta. – Siellä on varauduttu, että jos tulee vähänkin hälyttäviä merkkejä, liinat laitetaan uudelleen kiinni. – Näissä maissa on ollut testauskapasiteettia huomattavasti paremmin saatavilla. Suomessakin on tehty asiat parhaan mukaan, mutta siellä on ollut yrityksiä, jotka ovat Suomeenkin toimittaneet testejä ja reagenssia. Siellä on kotikenttäetu. Yliopistoissa tämäntyyppinen toiminta on ollut myös aika vahvaa, professori selittää. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Massatapahtumat syksyyn asti pannassa? Pelkonen pitää suuria yleisötapahtumia ja esimerkiksi after ski -juhlintaa pitkäaikaisesti ongelmallisena koronaviruksen kannalta. Professorin mukaan ei ole tiedossa, katoaako koronavirus ihmisen elimistöstä sarsin tapaan vai jääkö se kausittaiseksi taudiksi, kuten influenssa. Koronavirus voi palata vuoden tai parin kuluttua, mutta silloin yhteiskunnalla on toivottavasti käytössään rokote. Professorin mukaan yhteiskunnan pitäisi pyrkiä kohti normaalia elämää viruksesta huolimatta sen sijaan, että ihmiset eivät tekisi tulevaisuudessakaan mitään tartunnan pelossa. Koronaepidemian vaikutukset ja rajoitukset näkyvät silti vielä pitkään. – Luultavasti syksyyn asti tulee olemaan riski, jonka takia hirvittävän isot massatapahtumat voivat olla hankalia. Jos ihmiset lähtevät ravintolaan, siellä syödään ilman muuta pienissä porukoissa omissa pöydissä, Pelkonen arvelee.