Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Uimari Ari-Pekka Liukkonen liitää altaan mitan hengittämättä, jotta saisi sekunnin osat puolelleen: ”Tunne on enemmän pään sisällä kuin kropassa”

Kuntouimari potkaisee vauhtia altaan päädystä, kauhoo muutaman käsivedon ja nostaa päätään haukkoakseen happea. Vapaauinnin rasitus saa elimistön kaipaamaan hengittämisen tuomaa helpotusta. Kilpauimari on toista maata. Hän välttää hengittämistä koko altaanmitan, jotta saa sekunnin osat puolelleen 20–25 sekunnin suorituksessa. – Minun vahvuuteni on, että uin vapaauintia korkealla veden pinnan yläpuolella. Kun hengittää, sitä ennen täytyy tyhjentää keuhkot, ja silloin putoaa vedessä alemmas, vapaauinnin 50 metrin Suomen ennätysmies Ari-Pekka Liukkonen kertoo. Hän osallistuu sunnuntaina alkaviin pitkän radan MM-kisoihin Etelä-Koreassa. Uimarit opettelevat sulkemaan rintakehänsä ontelon starttihetkellä. Useat miesuimarit, ja nykyään jo jotkut naisetkin, uivat 50 metrin altaanmitan hengittämättä kertaakaan. Liukkosen mukaan pitkällä radalla 50 metrin uiminen hengittämättä on kilpailukunnossa helppoa. Alkukaudella paha olo iskee helpommin. – Tunne on enemmän pään sisällä kuin kropassa. Kuin kuntosalilla Kuntouimarille hengittämättä uiminen on utopiaa, ja sen toteuttaminen vaikeaa ymmärtää. Valmentaja Marko Malvela hakee vertailukohtaa raskaan taakan nostamisesta. Kun ihminen nostaa kuntosalilla raskaita rautoja, hän sulkee hengityksensä. – Kun paine rintaontelossa kasvaa, pystyy nostamaan raskaamman taakan, Malvela selvittää. Uimarin keho kuljettaa voimaa jämäkästi, jos rintaontelo on täynnä ilmaa. Silloin vartalo vertautuu veden pinnalla liukuvaan kanoottiin. – Keuhkot kelluttavat, ja uimari pystyy uimaan korkealla veden pinnalla, niin sanotusti plaanissa, Malvela kuvaa. Hengittäminen kesken matkan edellyttää keuhkojen tyhjentämistä, ja silloin uimari rysähtää veden pinnalta alemmas, ja uinnin tekniikka muuttuu. Ei saa tuottaa tuskaa Malvelan mukaan uimarit harjoittelevat paljon keuhkojen täyttämistä. – Joskus pelaamme kivipaperisaksia tai ristinollaa kivillä altaan pohjassa. Tuollaisilla peleillä opettelemme olemaan pohjassa, jolloin syntyy kapasiteettia olla kevyesti hengitystä pidättäen. Se yhdistetään sitten uintiin, Mimosa Jallowia ja Liukkosta valmentava Malvela kertoo. Malvela korostaa, ettei hengenpidätys saa olla epämiellyttävää eikä vaarallista. – 50 metrin uiminenkaan ei saa tuottaa tuskaa. Jos niin käy, uimarin stressitaso nousee, ja tekniikka heikkenee. Pitkän radan MM-uinnit alkavat Etelä-Korean Gwangjussa ensi sunnuntaina ja päättyvät 28. heinäkuuta. Suomalaiset: Ida Hulkko , ikä 20, seura TaTU Tampere, valmentaja Jere Jännes. MM-lajit 100 metrin rintauinti, 50 m rintauinti, 4x100 m sekauintiviesti, Mimosa Jallow , 25, Kampuksen Plaani, valmentaja Marko Malvela. MM-lajit 100 m selkäuinti, 50 m selkäuinti, 50 m perhosuinti, 50 m vapaauinti, 4x100 m sekauintiviesti, Laura Lahtinen , 16, Helsingfors Simsällskap, valmentaja Matti Mäki. MM-lajit 400 m vapaauinti, 200 m perhosuinti, 800 m vapaauinti, 4x100 m sekauintiviesti, Jenna Laukkanen , 24, Swimming Club Vuokatti, valmentaja Toni Piirainen. MM-lajit 200 m sekauinti, 200 m rintauinti, 50 m rintauinti, 4x100 m sekauintiviesti, Ari-Pekka Liukkonen , 30, Cetus Espoo, valmentaja Marko Malvela. MM-lajit 50 m rintauinti, 100 m vapaauinti, 50 m vapaauinti, Matti Mattsson , 25, Porin Uimaseura, valmentaja Eetu Karvonen. MM-laji 200 m rintauinti, Riku Pöytäkivi , 26, Helsingfors Simsällskap, valmentaja Matti Mäki. MM-lajit 50 m perhosuinti, 100 m perhosuinti.