Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

EU-johtajat väänsivät elvytyspaketista tuntikaupalla, mutta perjantai-iltana oltiin yhä umpikujassa – ”Neuvottelusta tulee hyvin, hyvin vaikea”

Kun EU-johtajat olivat neuvotelleet elvytyspaketista perjantai-illalla Brysselissä seitsemän tunnin ajan, erimielisyydet olivat yhtä syviä kuin ennen neuvottelun alkamista. Sopimukseen pääsemiseksi on kovia paineita, mutta on täysin auki riittävätkö ne läpimenoon tarvittavaan 27 maan yksimielisyyteen. Kaksipäiväinen kokous on ensimmäinen viiteen kuukauteen, kun johtajat tapasivat kasvokkain. Suomea edustavalla pääministeri Sanna Marinilla oli muiden johtajien tavoin maski kasvoillaan. Kättelyiden asemesta johtajat tervehtivät toisiaan kuka mitenkin, esimerkiksi painamalla kyynärpäät yhteen. Kymmenen kertaa suuremmalle joukolle tarkoitettu kokoussali desinfioitiin ja rakennus tyhjennettiin muista ihmisistä EU-johtajia varten. Kokouksessa yritetään päästä yhteisymmärrykseen 750 miljardin suuruisesta elvytyspaketista, jolla torjutaan koronaviruksen etenkin eteläisten EU-maiden talouteen aiheuttamia lommoja sekä EU:n pitkän aikavälin budjetista. Erimielisyys koosta Tshekin pääministeri Andrej Babis sanoi perjantaina illalla, että tunteja kestäneiden neuvotteluiden jälkeen EU-johtajien näkemys elvytyspaketista oli yhä levällään eri suuntiin. Babis sanoi, ettei uskonut EU-johtajien pääsevän lähemmäksi yksimielisyyttä. Näkemyserot koskevat paketin kokoa, joka on esityksessä 750 miljardia euroa. 66-vuotissyntymäpäiviään perjantaina kokouksessa viettänyt Saksan liittokansleri Angela Merkel ei luonut turhia odotuksia ennen kokouksen alkua. – Täytyy sanoa, että erimielisyydet ovat yhä erittäin, erittäin suuria. Neuvottelusta tulee hyvin, hyvin vaikea, Merkel sanoi. Pienempää ja tiukempien ehtojen elvytyspakettia ajavan Hollannin pääministeri Mark Rutte arvioi, että neuvottelut elvytyspaketista saadaan maaliin viidenkymmenen prosentin todennäköisyydellä. Hollannin lisäksi Suomi, Ruotsi, Tanska ja Itävalta haluavat että paketissa lainan osuus on ehdotettua suurempi ja että tukien tai lainojen myöntämisen ehtona on, että saajamaan tulee sitoutua taloutensa uudistamiseen. – Jos he haluavat lainoja ja suoria tukia, minun täytyy pystyä selittämään hollantilaisille, että vastineeksi tehdään myös uudistuksia, Rutte sanoi. Suomi on sanonut, ettei voi hyväksyä sellaisenaan pöydällä olevaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin esitystä. Marinin mukaan ainakin puolet paketista on oltava velkarahaa. Haluttomuus velanottoon Niukemman linjan mailla on vastassaan muiden muassa Ranska ja Puola, jotka kannattavat esitystä 500 miljardin euron suorista tuista ja 250 miljardin euron lainoista. Eteläisemmät EU-maat ovat haluttomia velkaantumaan lisää. Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis muistutti taantuman olevan syvin sitten toisen maailmansodan ja sanoi odottavansa kokoukselta "kunnianhimoista ratkaisua". Laman torjuminen on unionin näkökulmasta tärkeää, koska taantuma altistaisi EU:ta entistä enemmän sitä jo valmiiksi repivälle kansallismieliselle ja populistiselle liikehdinnälle. – Panokset eivät voisi olla korkeammalla. Koko maailma katselee meitä, sanoi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen . Neuvottelut jatkuivat perjantaina illalla tauon jälkeen. Neuvottelut jatkuvat tarvittaessa sunnuntaina. 27 EU-maan johtajat tapaavat Brysselissä perjantaina alkaneessa kaksipäiväisessä kokouksessa. Yhteisymmärrystä etsitään EU:n pitkän aikavälin (2012–2027) budjettiin sekä elvytyspakettiin, jolla on yritetään nostaa blokkia koronapandemian aiheuttamasta taantumasta. EU-maat ovat erimielisiä budjetin koosta, joka on komission ehdotuksessa noin 1,1 tuhatta miljardia euroa. "niukka nelikko" eli Hollanti, Itävalta, Tanska ja Ruotsi kannattavat pienempää budjettia. Sama kahtiajako EU-maiden välillä on budjetin päälle tulevassa 750 miljardin euron elvytyspaketissa, jonka EU lainaisi rahoitusmarkkinoilta. Komission ehdotuksessa maat saisivat suoria avustuksia 500 miljardin euron edestä ja 250 miljardilla lainoja. Suomi kannattaa "niukan nelikon" tiukempaa linjaa, jossa lainojen osuus on suurempi. Ehdotuksessa kolmasosa tuista olisi suunnattu ilmastotoimiin, ja saajamaan pitäisi noudattaa oikeusvaltioperiaatetta.