Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Vuokralla asuminen on nyt suositumpaa kuin kymmeneen vuoteen – Miksi Tampereen 30–34-vuotiaista reilusti yli puolet asuu vuokralla?

Asumisen suunta: yhä pienempi osa kotitalouksista asuu omistusasunnossa. Vuokralla asuminen oli viime vuonna suositumpaa kuin koskaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kaikista Suomen asuntokunnista 33 prosenttia asui vuokralla. Vuonna 2008 osuus oli 30 prosenttia. Vuokra-asumisen suosio on lisääntynyt selvästi 30–34-vuotiaiden keskuudessa. Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan koko maassa tästä ikäluokasta 38 prosenttia asui vuokralla vuonna 2008. Vuonna 2018 osuus oli noussut 49 prosenttiin. Vielä selvemmin muutos näkyy Tampereella, missä 63 prosenttia ikäluokasta asui viime vuonna vuokralla. Kymmenen vuotta sitten osuus oli 48 prosenttia. Pohjola Rakennus oy:n hallituksen puheenjohtajan Juha Metsälän mukaan yksi syy muutokseen löytyy asuntojen hinnoista. Asunnot ovat kallistuneet ja sen seurauksena alle 35-vuotiaiden asuminen omistusasunnoissa on pudonnut radikaalisti. – Vuokralla "joudutaan" asumaan, vaikka tavoitteena olisi usein omistusasunto, Metsälä sanoo. Samaan viittaa SP-koti oy:n toimitusjohtaja Jukka Rantanen todetessaan, että viime vuosina tarjolle on tullut runsaasti uusia kovan rahan vuokrataloja hyvillä paikoilla. Rantanen sanoo, että 30–34-vuotiaissa on paljon sellaisia henkilöitä, jotka ovat aktiivisessa vaiheessa työuraa, eivätkä vielä välttämättä tiedä mihin paikkakunnalle asettuvat pysyvämmin. – Työllistyminen vakituiseen työsuhteeseen on vasta motivoinut miettimään oma asunnon ostamista, Rantanen sanoo. Kehityksen taustalla näkyy myös yhden hengen talouksien osuuden kasvu. – Kohtuuhintaisten omistusasuntojen riittävästä tarjonnasta pitää huolehtia. Tonttitarjonnan pitää vastata tarpeeseen. Kuntien pitäisi kuunnella rakennusliikkeitä nykyistä paremmin, Metsälä sanoo. Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna muistuttaa, että Tilastokeskuksen vertailu koskee vuotta 2008, jolloin asuntolainamarkkinat olivat aivan toisenlaiset kuin nyt. Asuntorahoituksen sääntely on huomattavasti tiukentunut vuosikymmenessä. Omistusasumisen suosio vähentynyt Myös kaikkien asuntokuntien keskuudessa omistusasuminen on hieman menettänyt suosiotaan. Viime vuoden lopulla koko maan kaikista asuntokunnista 63 prosenttia asui omistusasunnossa. Kymmenen vuotta aiemmin suhdeluku oli 66 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan suhteellisesti eniten on kasvanut vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuminen. Ensiasunnon ostajien määrä on vähentynyt. Heitä oli viime vuonna 22 000 henkilöä. Kymmenessä vuodessa määrä on tippunut 12 000 henkilöllä. Ostajien keski-ikä oli viime vuonna 28,8 vuotta. Onko Suomi muuttumassa vuokralla asuvien maaksi? – Ei ole. Suomen asunto-osakeyhtiömalli on hyvin toimiva ja sen suosio tulee säilymään. Omistusasuminen on usein todettu edullisimmaksi asumismuodoksi, sanoo Metsälä. Samalla linjalla on Rantanen. Hän uskoo omistusasumisen olevan tavoitteena suurimmalla osalla suomalaisista, myös nuorten keskuudessa. Tampereella pieniä asuntoja Tilastokeskuksen mukaan koko maassa asuntojen keskimääräinen pinta-ala oli viime vuonna 79,5 neliömetriä. Pirkanmaalla keskikoko ylittyy kaikissa muissa kunnista paitsi Tampereella, missä keskimääräinen pinta-ala oli 66,3 neliömetriä. Tampereella asuntojen keskimääräinen koko on pienentynyt vuoteen 2010 verrattuna 1,7 neliöllä. Pirkkalassa koko on pienentynyt 1,9 neliömetrillä 98,8 neliöön. Kaikissa muissa Pirkanmaan kunnissa asuntojen keskimääräinen koko on kasvanut. Tamperelainen Marika Salminen , 24, asuu Tampellassa vuokralla vuotta vanhemman poikaystävänsä kanssa. Vuokralla asuminen on yleistynyt Suomessa. Viime vuonna vuokralla asui enemmän ihmisiä kuin kertaakaan kymmenen aiemman vuoden aikana. Salmiselle vuokralla asuminen on juuri nyt paras vaihtoehto. Hän valmistui toukokuussa fysioterapeutiksi ja tekee nyt kaupan alalla keikkatöitä samalla, kun etsii omalta alaltaan työpaikkaa. Paikkoja on kuitenkin auki vähän, ja työhaastattelut ovat tiukassa. – Oma asunto on kallis investointi, eivätkä työkuvioni ole juuri nyt kovin vakaat. En todellakaan uskaltaisi tässä kohtaa lähteä ottamaan lainaa. Tämä mahdollistaa myös, että voin helposti lähteä muualle, jos vaikka en saa täältä töitä. Salmisen poikaystävä puolestaan aloitti juuri kahden vuoden maisterintutkinnon Tampereen yliopistossa. Edelliset kolme vuotta pariskunta asui Lappeenrannassa, sielläkin vuokralla. Salminen on myös lukenut, ettei nyt kannata ostaa asuntoa, koska niiden arvo laskee monessa paikassa. Hän on kotoisin Eurasta. – Ehkä sieltä voisi jonkun halvan asunnon ostaa, mutta ei sinne mitään lukaalia kannata rakentaa, koska siitä ei saa rahojaan enää takaisin, Salminen pohtii. Tällä hetkellä ajatus omasta asunnosta on vielä kaukana tulevaisuudessa. Yhden hyvän vinkin Salminen on asunnonhankintaan jo saanut. – On hyvä, jos näkyy noita nostureita. Eli tämä asunto on vissiin nyt hyvällä paikalla, Salminen sanoo ja viittilöi pariskunnan parvekkeelta näkyvien tornitalojen ja tulevan kannen ja areenan suuntaan. Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden lopussa kerrostaloasuntoja oli 46 prosenttia kaikista asunnoista. Kerrostaloasuntojen keskimääräinen koko maassa oli viime vuonna 55,8 neliömetriä, rivi- ja ketjutalojen 71,4 neliötä ja erillisten pientalojen 112 neliötä. Yleisin huoneistotyyppi on kaksio. Osuus koko asuntokannasta 30 prosenttia. Noin 49 prosenttia suomalaisista asui omakoti- tai paritalossa. Kerrostalossa asuvien osuus oli 36 prosenttia ja rivitalossa asuvien 13 prosenttia. Viime vuonna valmistui kaikkiaan 41 000 uutta asuntoa, joista vuokra-asuntoja oli 49 prosenttia. Asuntojen koko Asuntojen keskimääräinen pinta-ala oli koko maassa viime vuonna 79,5 neliömetriä. Pirkanmaalla vain Tampereella asunnot ovat keskimäärin tätä pienempiä. Asuntojen keskimääräinen koko Pirkanmaalla: Akaa (89,6 neliömetriä), Hämeenkyrö (92,8), Ikaalinen (92,9), Juupajoki (96,7), Kangasala (93,9), Kihniö (96,9), Lempäälä (97,5), Mänttä-Vilppula (83,9), Nokia (84,9), Orivesi (91,2), Parkano (93,2), Pirkkala (89,7), Punkalaidun (98,8), Pälkäne (98,1), Ruovesi (9,6), Sastamala (92,8), Tampere (66,3), Urjala (92,8), Valkeakoski (85,0), Vesilahti (115,9), Virrat (90,6) ja Ylöjärvi (96,3).