Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Seitsemän villiä väitettä melatoniinista – Asiantuntija kertoo totuuden: Annosta voi kasvattaa suuremmaksi kuin ehkä uskoitkaan

Esitimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessorille Timo Partoselle seitsemän väittämää melatoniinista. Partonen kertoo, ovatko ne totta vai tarua. 1. Työstressi vähentää melatoniinin erittymistä Tarua. Melatoniini on aivojen käpyrauhasesta yöaikaan erittyvä hormoni, joka edistää unensaantia ja syvään uneen pääsyä. Stressi ei vaikuta siihen, paljonko melatoniinia erittyy. Masennus sen sijaan voi romahduttaa melatoniinin tuotannon. Kaksi tuntia illalla kännykän tai tietokoneen ruudun ääressä on riittävän pitkä aika estämään melatoniinin tuotannon käynnistymisen ajallaan. Alkoholin juominen illalla vähentää melatoniinin tuotantoa ja häiritsee yöunta. Tupakointi ei vaikuta elimistön omaan melatoniinin tuotantoon, mutta pienentää lääkkeenä tai ravintolisänä otetun melatoniinin pitoisuuksia. Melatoniinin erityksessä on suuria yksilöllisiä eroja, jotka säilyvät läpi elämän. Osalla erittyminen on hyvin niukkaa. Pitoisuudet laskevat kaikilla murrosiästä lähtien, mutta yksilöiden välinen ero säilyy. 2. Melatoniin määrää voi lisätä syömällä tiettyjä ruoka-aineita Tarua. Monet ruoka-aineet sisältävät melatoniinia. Tällaisia ovat muun muassa hapankirsikat, ohra, kaura ja riisi, maapähkinät ja tomaatti. Jotta vaikutus näkyisi, niitä pitäisi syödä niin suuria määriä, että se on käytännössä mahdotonta. 3. Melatoniini suojaa monilta sairauksilta Todennäköisesti tarua. Soluviljelmillä tehdyissä tutkimuksissa melatoniinin on havaittu toimivan antioksidanttina eli ikään kuin suojaavan soluja härskiintymiseltä. Siksi melatoniinista on toivottu lääkettä muun muassa syöpään, Alzheimerin tautiin ja hapenpuutteesta johtuviin sydänsairauksiin. Melatoniinivalmisteita on pidetty jopa keinona ikuisen nuoruuden saavuttamiseen. Toistaiseksi ei ole luotettavaa näyttöä, että aineesta olisi ihmisille apua muuhun kuin unettomuuteen. 4. Melatoniinia voi käyttää unettomuuden hoidossa jopa 10 milligramman annoksina. Totta. Melatoniinia käytettään tavallisesti annoksella 0,5–5 milligrammaa otettuna yhtenä annoksena illalla. Määrän voi kasvattaa 10 milligrammaan. Annoksen kasvattaminen sen yli ei tuo lisää tehoa. Melatoniinin teho voi heiketä, jos hoito kestää kauan. Parin–kolmen kuukauden jälkeen kannattaa pitää kuukauden tauko. Riippuvuuden kehittymistä ei ole havaittu. 5. Vuorotyöläiselle melatoniini sopii erityisen hyvin Tarua. Melatoniinista ei ole todettu olevan apua vuorotyöläiselle, eikä lääkettä kannata ottaa aamulla, jos on menossa nukkumaan. Matkustamisen aiheuttaman aikaerorasituksen hoitamiseen melatoniini sen sijaan sopii. Melatoniinista on todennäköisimmin hyötyä nuorena alkaneessa unettomuudessa, johon ei löydy erityistä syytä. Lääkkeestä voi olla apua myös sellaisille, joilla väsymys tulee vasta aamuyön tunteina. 6. Vain pitkävaikutteiset melatoniinivalmisteet vähentävät unettomuutta Tarua. Lyhytvaikutteiset valmisteet auttavat saamaan unen päästä kiinni 1–2 tunnin kuluessa lääkkeen ottamisesta, pitkävaikutteiset 2–3 tunnissa. Pitkävaikutteiset pitävät melatoniinin määrän korkeana koko yön ja auttavat nukkumaan pidempään. Jos ihminen ei kärsi nukkumisvaikeuksista, melatoniini nopeuttaa nukahtamista vain muutaman minuutin. Unihäiriöisillä nukahtaminen voi sen sijaan nopeutua unettomuuden tyypistä riippuen jopa yli tunnilla. 7. Melatoniinia voi antaa lapselle, joka ei rupea nukkumaan ajoissa Tarua. Terveelle lapselle ei kannata antaa melatoniinia. Melatoniinin käyttö saattaa olla paikallaan, jos univaikeuksista kärsivällä lapsella on vakava sairaus, kuten aivo- tai näkövamma.