Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Pirkanmaan kansanedustajat jättivät kirjallisen kysymyksen Luken Parkanon koetoiminta-asemasta

Pirkanmaan kansanedustajat ovat jättäneet yhteisen kirjallisen kysymyksen Luonnonvarakeskuksen Parkanon koetoiminta-aseman tulevaisuudesta. Asianomaisen ministerin vastattavaksi osoitetun kysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja on Pirkanmaan kansanedustajien puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.). Kansanedustajat haluavat vastauksen siihen, miten turvataan Luonnonvarakeskuksen Parkanon koetoiminta-aseman toiminta tulevaisuudessa ottaen huomioon sen tutkimusvahvuudet ja maan hallituksen tavoitteet ilmastonmuutoksessa ja aluepolitiikassa. Luonnonvarakeskus (Luke) aloitti toimintansa vuoden 2015 alussa, jonka jälkeen keskuksen organisaatiota ja toimipaikkaverkkoa uudistettiin. Pirkanmaalla entinen Metsäntutkimuslaitos Metlan Parkanon tutkimusasema muuttui koetoiminta-asemaksi, ja Tampereelle perustettiin Hervannan korkeakoulukampukselle tutkimusyhteistyöpaikka. Luke ryhtyi yhteistyössä Parkanon kaupungin, Pirkanmaan liiton sekä naapurimaakuntien ja yritysyhteistyökumppaneiden kanssa valmistelemaan ja laatimaan pilottia uusiin yritysrajapintaratkaisuihin, joita olivat muun muassa yhteiset konseptit ja toimintamallit biotalouden tutkimus- ja kehittämisinfrastruktuurien ja yrityssektorin innovaatioalustojen yhteiskäytössä. Tätä työtä on edistetty hankkein, joista yksi on Pirkanmaan liiton kautta rahoitettu Eakr-hanke Forleap. Hankkeessa on edistetty kestävää kehitystä ja vähähiilisyyttä uusiutuvien luonnonvarojen avulla öljypohjaisten synteettisten yhdisteiden sijasta. Hankkeessa on luotu yritysten tarpeet huomioiden niiden testausta ja tuotekehitystä hyödyntäviä räätälöityjä analyysi- tai testausmenetelmäratkaisuja muun muassa lääke- ja pinnoiteteollisuuteen. Yhteistyöyrityksiä on ollut noin 120 useista maakunnista. Parkanossa suometsien erityisosaamista Parkanossa keskeisiä vahvuuksia ovat monipuolinen ja korkeatasoinen asiantuntemus, suometsien erityisosaaminen, tutkimusmetsien läheisyys, innovatiiviset hankkeet, tutkimustyön asiakaslähtöisyys ja erityisesti suolta saatavien raaka-aineiden monipuoliseen esikäsittelyyn ja tutkimukseen soveltuva laboratorio. Parkanon liikenteellinen saavutettavuus on hyvä niin maanteitse kuin raideliikenneyhteyksin. Parkanossa työskentelee 10 henkilöä sekä lisäksi hanketyöntekijöitä. Parkano sulautuu Jokioisiin ja Otaniemeen? Luonnonvarakeskus julkisti 18. syyskuuta uuden strategiansa, jonka mukaan Parkanon koetoiminta-aseman toiminnot sulautettaisiin Jokioisiin ja Otaniemeen ensi vuodesta lähtien. Luke perustelee tätä tutkimusympäristöjen vahvistamisella. Taloudellisesti tähän ei ole tarvetta valtion ensi vuoden budjettiehdotuksen mukaan, koska Luken määrärahat eivät ole vähenemässä, vaan ehdotus sisältää tutkimukseen panostamisen. Silloinen maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen vastasi eduskunnassa marraskuussa 2015, että Parkano säilyy Luken toimipaikkana myös silloisessa uudessa toimipaikkaverkossa. Hän perusteli vastaustaan Parkanon vahvuuksiin kehitettäessä malleja biotalouden ja yritysten yhteiskäyttöön. ”Parkanossa edistetty hallitusohjelman tavoitteita” Parkanossa tehty tutkimus on kansanedustajien mielestä edistänyt myös maan hallitusohjelman kirjattuja tavoitteita: monipuolinen metsien kasvatus- ja käsittelytapojen edistäminen, talousmetsien luonnonhoidon edistäminen ja maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman toimenpiteet, joihin kuuluu muun muassa suometsien ilmastokestävä hoito. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös alueellistamisen tavoitteisiin kuuluva maan tasapainoinen alueellinen kehitys, millä mahdollistetaan elinvoimaisuuden huolehtimisesta myös kasvukeskusten ulkopuolella.