Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Esimakua tulevasta – maailman todelliset ongelmat ovat edessä koronan jälkeen

Seison vanhempieni kanssa kotiportailla tähyilemässä tähtitaivaalle. Joko tähtien joukossa näkyy verkalleen liikkuva valopiste? Se on Sputnik, maailman ensimmäinen tekokuu. Venäläiset tiedemiehet ovat lähettäneet sen Maata kiertämään. Eletään vuoden 1957 loppua. Lapsikin käsittää, että jotakin ihmeellistä on tapahtunut. Aikuisten puheissa esiintyy tuohon aikaan tekokuun lisäksi toinenkin mieleen jäävä sana. Se sana on aasialainen. Aasialainen on kulkutauti. Aikuiset ovat huolestuneita aasialaisesta. Joku on sairastunut siihen. Lapsen ajatuksissa tekokuu ja aasialainen liittyvät yhteen. Jonkun aikuisen pää on seonnut tekokuun ja aasialaisen takia niin, että hän on joutunut mielisairaalaan. Lapsuuteni mystiseen aasialaiseen sairastui koko maailmassa 900 miljoonaa ihmistä. Pari miljoonaa kuoli. Suomessa kolmasosa väestöstä sairastui, 1300 ihmistä kuoli. Aasialaisen influenssan jälkeen on maailmaa kiertänyt useita tartuntatautiaaltoja. Hongkongilaiseksi nimetty influenssa tappoi 1960-luvun lopulla miljoona ihmistä. Suomessa siihen kuoli yli tuhat. Kymmenen vuoden takaista sikainfluenssaa vastaan taisteltiin jo rokotuksin. Suomessa tautiin kuoli kymmeniä. Tappavimpien tartuntatautien luetteloissa uhrien määrä ei ole kaikkein hätkähdyttävintä tietoa. Oheistieto maailman väkiluvusta mietityttää enemmän. Aasialaisen aikaan koko maailmassa oli 2,9 miljardia ihmistä. Koronaviruksen levitessä maailman väkiluku on jo 7,8 miljardia. Kiihtyvä kasvu jatkuu myös tästä eteenpäin. Maailman todelliset ongelmat ovat edessä vasta koronan jälkeen. Kiihtyvä väestönkasvu ei ainakaan helpota ilmaston pelastamista. Ellei luonto kestä nykyistä väkimäärää, miten se kestäisi vielä isomman. Miten sovitetaan yhteen maapallon kestokyky ja kasvavalle väestölle luvattu nousu köyhyydestä keskiluokkaan? Parempaa elämää haluavat lähtevät vaeltamaan pois sieltä, missä väkeä on liikaa ja leipää liian vähän. Jo vuosien 2015 – 2016 siirtolaiskriisi oli liikaa Euroopalle. Ehkä se oli kuitenkin vasta esimakua tulevasta. Koronan aiheuttamien talousmenetysten korjaaminen on työlästä, mutta keinot ovat sentään tiedossa. Talouden paikkaaminen ei vaadi luopumista maailmankuvasta eikä eurooppalaista arvoista. Uuden kansainvaelluksen kohtaaminen on vaikeampaa. Mitä arvojaan toistelevat eurooppalaiset päättäjät osaavat tai haluavat sille tehdä?