Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Eurooppa-päivää vietetään poikkeuksellisissa oloissa – Koronan jälkeisen EU:n on kuunneltava paikallisyhteisöjä

Eurooppa-päivää vietetään poikkeuksellisissa oloissa. Koronapandemia on iskenyt Euroopan jokaiseen kolkkaan ja lamauttanut monia yhteiskuntiemme avaintoimintoja. Väliaikaisesti hyllylle ovat joutuneet monet EU:n perusperiaatteet, kuten vapaa liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä ja jopa niiden sisällä. Toisaalta kriisi on osoittanut jäsenvaltioiden riippuvuuden toisistaan ja globaalista taloudesta. Yhteistyötä tarvitaan siksi enemmän kuin koskaan, kun Eurooppaa ryhdytään jälleenrakentamaan koronakriisin raunioista. Tämän yhteistyön tulee lähteä liikkeelle ruohonjuuritasolta. Korona-aika on entisestään korostanut digitalisaation arvoa. Päätöksenteko ei ole keskeytynyt ja demokratia toimii poikkeusoloissakin. Koska Suomessa on paljon kokemusta digitaalisten työvälineiden hyödyntämisestä kouluopetuksessa, meillä etäopetukseen siirtyminen sujui varsin mutkattomasti moniin Euroopan maihin verrattuna. Muualla Euroopassa on ihasteltu myös, kuinka monet suomalaiset kunnat ovat järjestäneet etäkoulua käyville maksuttoman "etäruokailun". Myös terveydenhuollossa etävastaanotoille ja muille digitaalisille ratkaisuille on ollut kova kysyntä koronaepidemian aikana. Tälläkin alalla Suomi on edelläkävijä eurooppalaisella tasolla. Hyvien käytäntöjen jakaminen EU:n kuntien ja alueiden välillä on tärkeää, jotta nämä pystyvät palvelemaan paremmin kansalaisia poikkeusoloissa. Alue- ja paikallishallintoa EU:ssa edustava Euroopan alueiden komitea on perustanut tätä tarkoitusta varten tietojenvaihtofoorumin. Erityisen tärkeää on, että EU:n päättävät elimet kuuntelevat paikallisyhteisöjä. Yhteistyö katastrofien jälkien korjaamiseksi ei ole EU:lle uutta. Euroopan valtioiden yhteisöhän luotiin aikanaan suojelemaan kansoja sodalta. Tähän asti eurooppalainen politiikka on kehittynyt kansallisvaltioiden sanelemassa tahdissa. Nyt kunta- ja aluehallinnon näkemykset olisi otettava entistä paremmin huomioon kaikissa uusissa toimenpiteissä ja EU:n seuraavassa pitkän aikavälin talousarviossa. Euroopan maiden talouden jälleenrakennus, ekologinen siirtymä ja sosiaaliset innovaatiot on toteutettava niin, ettei yhtäkään paikkaa tai ihmistä unohdeta. Hallitusten tasolla on sovittu alustavasti EU:n elvytysrahaston perustamisesta. Sen varoin tulisi auttaa Euroopan alue- ja paikallishallintoa vastaamaan kriisin sosiaalisiin seurauksiin. Kansallisten ja EU-vaalien äänestyskäyttäytymisestä näkyy, että kansalaiset kaipaavat uudenlaista demokratiaa ja uudenlaisia vaikuttamismahdollisuuksia. Tämän vuoden aikana on määrä käynnistää Euroopan tulevaisuuskonferenssi, jossa pohditaan suuntaa EU:n kehittämiselle. Paikallisyhteisöt toimivat linkkinä unionin ja kansalaisten välillä ja siksi niillä tulisi olla tässä prosessissa avainasema. Kirjoittajista Tzitzikostas on Euroopan alueiden komitean (AK) puheenjohtaja. Markkula on AK:n Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja ja Karjalainen on AK:n Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja.