Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Hallituksen muistio paljastaa Uudenmaan eristyksen synkät syyt - muutoin ihmisiä kuolee ja hoitoja joudutaan rajaamaan

Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtama hallitus yrittää hillitä poikkeuksellisin toimin koronaviruksen leviämistä. Keskiviikkona hallitus esitti liikkumiskieltoa Uudeltamaalta muuhun Suomeen. Liikkumista on tarkoitus rajoittaa kolmen viikon ajan. Rajoitukset tulevat voimaan heti, kun eduskunta on hyväksynyt hallituksen esitykset. Tavoitteena on, että liikkumisrajoitukset tulisivat voimaan viimeistään perjantaina. Poikkeuksellisten rajoitustoimien taustalla ovat myös poikkeukselliset syyt, kuten se, ettei sairastuneiden ihmisten hoitoon ottamista jouduttaisi voimakkaasti rajaamaan. Pääministeri Marin perusteli keskiviikkona rajoituksia sillä, että ne ovat ”välttämättömiä ihmisten hengen ja terveyden turvaamiseksi”. Tappava tauti Hallituksen muistion mukaan ilman riittäviä suojaustoimia Suomen väestöstä infektoituu epidemian ensi aallon aikana pahimpien ennusteiden mukaan jopa yli 80 prosenttia ja sairastuu vähintään kolmasosa. Valtaosa todetuista tapauksista on suhteellisen lieviä, mutta noin 15 prosenttia tapauksista on vakavia ja noin 5 prosenttia kriittisiä. Muistion mukaan uusi koronavirus muodostaa etenkin ikääntyneille, yli 70-vuotiaille erittäin merkittävän kuoleman riskin. Esimerkiksi laboratoriovarmistettujen tapausten keskuudessa Italian covid-19 epidemiassa oli 70-79–vuotiaiden sairastuneiden kuolemanriski 15.6 prosenttia ja yli 80-vuotiaiden yli 23 prosenttia, kun alle 70-vuotiaiden kuolemanriski oli ikäryhmittäin 0 - 5.2 prosenttia. Toisin kuin pandemian alussa ajateltiin, koronainfektio on myös osalla nuorempia ikäluokkia erittäin vakava ja aiheuttaa osalle tartunnan saaneista 30-69-vuotiaista henkeä ja terveyttä uhkaavan ja tehohoitoa vaativan keuhkokuumeen. Epidemian keston pidentyessä myös keski-ikäisten osuus vakavista tautitapauksista on yleensä kasvanut. Koronavirukseen ei toistaiseksi ole rokotetta, eikä ihmiskunnalla ole vielä vastustuskykyä sitä vastaan. Tartunnan saanut voi levittää pääasiassa pisaratartuntana leviävää virusta jo ennen oireiden alkamista parin vuorokauden ajan. Hallituksen mukaan on perusteltua ja eettisesti oikein, että taudin vakaville muodoille erityisen alttiita henkilöitä suojellaan rajoitustoimin tartunnalta, kunnes epidemia sammuu. Uusimaa etunenässä Keskiviikkona Suomessa oli 880 varmennettua koronatartuntaa, joista suurin osa oli Uudeltamaalta. Marinin (sd) hallitus ei halua olla tilanteessa, jossa iso joukko uusmaalaisia vie virustaudin mukanaan pienemmille paikkakunnille, muun muassa siksi, että mökkipaikkakuntien terveydenhuoltojärjestelmät eivät rasitusta kestäisi. Esimerkiksi Lapissa on yhteensä vain yhdeksän tehohoitopaikkaa. Tuoreimmat mallinnukset osoittavat, että epidemia aiheuttaa Suomessa ennennäkemättömän kuormituksen erikoissairaanhoitoon - erityisesti raskaaseen tehohoitoon. Hallituksen muistion mukaan sairaalahoitoon otetuista koronapotilaista jopa kolmannes on otettu muutaman päivän kuluttua tehohoitoon. Hoidon tarve on kohdistunut erityisesti vaikean hengitysvajauksen ja monielinvaurion tehohoitoon, jota ilman potilas pääsääntöisesti menehtyy. Viruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen liittyvän vaikean hengitysvajauksen tehohoito on myös erittäin vaativaa, paraneminen on hidasta ja tehohoitoajat pitkiä. Kuoleman valinta Hallituksen muistion mukaan potilaan hengen pelastavan tehohoidon kesto on koronapotilaiden kohdalla normaalia tehohoitoaikaa, noin 8 vuorokautta, pidempi eli 14-21 vuorokautta. Lisäksi koronapotilaiden tehohoito on teknisesti kaikkein vaativinta ja työläintä. Siinä tarvitaan usein hengityskonetta, keinomunuaishoitoa, verenkierron tukemista ja infektioiden hoitoa, joita normaalioloissa ei tarvita kuin osalle teholla hoidettavista potilaista. Kuolleisuus tehohoitoon johtaneessa vaikeassa hengitysvajauksessa on keskimäärin noin 30 prosenttia, ja on sitä suurempi mitä korkeampi potilaan ikä on. Vaikka raskaan tehohoidon kapasiteetti pystytään Suomessa erityistoimin nostamaan lähes kaksinkertaiseksi, aiheuttaa koronavirusepidemian huippu ennusteen mukaan suuren riskin sille, että tarvittavan tehohoidon kapasiteetti ylittyy epidemiahuipun aikana, jos nyt kaavailtuja rajoitustoimia ei tehdä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tehohoitoon pääsyä jouduttaisiin rajoittamaan sellaisiltakin ihmisiltä, joiden arvioitaisiin normaalioloissa siitä hyötyvän. Maakuntien kestokyky Koronaepidemiassa riski tehohoidon kapasiteetin ylittymiseen on erityisen suuri Uudenmaan ulkopuolella, missä vakavien tautitapausten ilmaantumistodennäköisyys on väestön ikärakenteen ja perussairastavuuden takia suurempi, keskussairaaloiden teho-osastot ovat pieniä ja etäisyydet yliopistollisiin sairaaloihin pidempiä. Hallituksen mukaan nyt kaavaillussa Uudenmaan eristämisessä on kyse koko maan tehohoitokapasiteetin turvaamisesta. Lisäksi kaikkein vaikeimpaan tilanteeseen ajautuvat tehohoitopotilaat, kuten elinsiirtoa tarvitsevat, hoidetaan koko Suomen osalta HUS:ssa. Hallituksen muistiossa todetaan, että on ehdottoman välttämätöntä, että kaikki keinot viruksen valtakunnallisen leviämisen hidastamiseksi otetaan käyttöön, jotta tehohoidon kapasiteetti riittäisi, hoitoon ottamista ei jouduttaisi voimakkaasti rajaamaan ja tartunnan saaneiden sekä muiden tehohoitoa tarvitsevien henki ja terveys eivät vaarantuisi.