Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Haluatko, että lapsesi innostuu lukemisesta? Yksi muutos omassa toiminnassasi voi olla ratkaisevan tärkeä

Poika makaa sohvalla ja tuijottaa puhelimen näyttöä. Youtube-videolla Super Mario -ukkeli hyppii pelimaailmassa. Tekisi mieli parkaista: puhelin pois ja kirja käteen! Yhdeksänvuotias osaa lukea hyvin, mutta ei lue juurikaan oma-aloitteisesti – paitsi Aku Ankkaa. Moni vanhempi miettii epäilemättä samaa: miten saisin lapseni lukemaan kirjoja? Lukemisesta on nimittäin valtavasti hyötyä. Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan se kehittää esimerkiksi pitkäjänteisyyttä, muistia, mielikuvitusta ja empatiakykyä ( HS 11.8.). Lukeminen edistää tutkitusti menestystä koulussa sekä elämässä myöhemmin. Siksi onkin huolestuttavaa, että sekä lasten että aikuisten lukuinnostus on romahtanut. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1981 noin joka kolmas yli 10-vuotias oli lukenut vähintään 10 kirjaa viimeisen puolen vuoden aikana. Vuonna 2017 tällaisia lukutoukkia oli enää 13 prosenttia suomalaisista. Lasku on erityisen jyrkkä nuoremmissa ikäluokissa. Syytä ei tarvitse kaukaa hakea. Katse on kännykässä, ei kirjan sivussa. Vaikka netissä ja somessa on paljon hyvää, kirjallisuuden hyötyjä sieltä ei saa. Mikä neuvoksi? Oivallus tuli yllättäen Youtubesta. Katselin kirjailija Tobias Wolffin haastattelua , jossa hän kertoo, kuinka lapsena innostui kirjoista. – Olin onnekas, kun sain kasvaa aikana, jolloin häiriöitä ei ollut niin paljon kuin nykyään. Meillä ei ollut televisiota, kun olin lapsi. Äitini luki paljon, joten minäkin aloin lukea jo nuorena, Wolff sanoo. Niin, lapset imitoivat herkästi vanhempiaan. – Kun näemme vanhempiemme lukevan, ajattelemme, että tuo on varmasti hauskaa. Jos vanhempi käskee lasta lukemaan kirjaa ja menee itse katsomaan tv:tä, lapsi ajattelee, että kirja on velvollisuus ja oikea hauskuus on telkkarissa. Aloin miettiä. Kuinka usein luen itse kirjaa nykyään? Harvoin. Kuinka usein silmäilen puhelintani? Koko ajan. Lapsi tarkkailee. Ja ottaa mallia. Myös kansainvälisen lukutaitotutkimuksen (2016) mukaan vanhempien lukuharrastus vaikuttaa merkittävästi lasten lukemiseen. Nykyään tartun yhä useammin perinteiseen, paperille painettuun romaaniin. Toivon, että lukuinto tarttuu vaivihkaa lapsiinkin. Samalla olen taas muistanut, miksi alun perin lapsena aloin lukea kirjallisuutta. Tarinoihin uppoutuminen tuottaa suurta nautintoa. Tämähän on se tärkein viesti lapsillekin: lukeminen on hauskaa! Hyödyt tulevat sivutuotteena. Mitä jos et avaisikaan tänä iltana Facebookia vaan oikean kirjan? Selaisit paperisivuja verkkosivujen sijasta? Ahmisit romaania etkä Netflix-sarjaa? Suosittelen lämpimästi. Kirjoittaja on Aamulehden videon ja kuvan päällikkö.