Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Itäsuomalaisesta tuli kertaheitolla länsitamperelainen – Eeva Immonen kutsui Moron toimittajan kylään Tesomalle

Juttusarjamme, jossa kyläillään eri puolilla Tamperetta, on ehtinyt toiseen osaansa. Tällä erää kutsu kävi Tesomajärvelle – tai arkisesti ihan vaan Tesomalle. Kutsun oli lähettänyt Eeva Immonen , omien sanojensa mukaan ”karjalais-savolainen mummeli”. – Tervetulloo Tesomalle, sähköpostissa kirjoitettiin. Heti kättelyssä käy selväksi, että hämäläisestä hitaudesta ei tällä reissulla ole tietoakaan. Immonen lähtee viemään sellaista vauhtia pitkin lähiötä, ettei perässä tahdo pysyä. Juttua tulee. – Muutin Tampereelle Savosta puolitoista vuotta sitten, mieheni kuoleman jälkeen, Immonen kertoo kotipihassaan. Tampereelle vetivät lapset ja lapsenlapset. Vaan miten uusi koti löytyi juuri Tesomalta? – Se oli yksi bussipysäkillä tapaamani vanhempi naisihminen, jonka kanssa aloin jutulle. Olin tullut tyttären luota kylästä ja vähän siinä voivottelin, että asunto pitäisi löytää, Immonen muistelee. – Hän sitten kysyi, olenko harkinnut Tesomaa. Olisi kuulemma kaikki palvelut ja hyvät kulkuyhteydet. Immonen ryhtyi tuumasta toimeen ja kävi katsomassa kolmea asuntoa. Tesomajärvenkadun saneeratuista, 1960-luvulla rakennetuista kerrostaloista tärppäsi. Vaakakupissa painoivat muun muassa asunnon erillinen keittiö ja pihan perennaryhmä. – Ihastuin tähän paikkaan heti. Lähdemme hurtsimaan nurkan taakse kohti Tesomajärven rantamaisemia. Alueen luonto on ollut korona-aikana Immoselle korvaamaton henkireikä. – Hulluksi tässä olisi tullut, jos ei olisi metsään päässyt. Matka järvelle ei ole pitkä. Immonen kertoo, että monet hänen naapureistaan kävelevät järvelle pulikoimaan aamutakeissaan. Välillä hän on tehnyt niin itsekin. – Vapun aikaan seisoskelin rannan lähellä aamutakissani, ja ennen kuin ohi ajanut pyöräilijä ehti ihmetellä, kerroin etten ollut karannut mistään hoitopaikasta vaan menossa uimaan. Liekö uskonut, Immonen muistelee. Ongelmalähiön leima Ennen vanhaan meno otti Tesomalla henkeen ehkä vielä enemmän kuin nyt toimittajan yrittäessä pysyä savolaisen mummelin vauhdissa. Tesoma on Tampereen ensimmäinen lähiö. Elementtitalot nousivat suunnilleen keskelle metsää 1960–70-luvuilla. Elämä oli levotonta, ja alueelle määrättiin 1980-luvulla oma korttelipoliisi. Tänä päivänä osataan olla siivommin. Myönteisenä jatkunut kehitys näkyy myös poliisin rikostilastoissa. Esimerkiksi vuosina 2015–2018 Tesomalla tehtyjen omaisuusrikosilmoitusten määrä laski yli puolella. Immonen kehuu Tesoman palvelutason olevan huippuluokkaa. Parin viime vuoden aikana on rakennettu uusi hyvinvointikeskus kirjastoineen, kauppakeskus, yhtenäiskoulu ja päiväkoti. Lisäksi löytyy muun muassa uimahalli, palloiluhalli, jäähalli ja skeittipuisto. Vaikea Tesomalle täällä tepastellessa mitään ongelmalähiön viittaa on sovitella. Kuljemme uutuuttaan hohtavien kerrostalojen lomassa ja havaitsemme sivistyksen merkkejä. Astumme kirjastoon. Setlementtiyhdistys pyörittää laikussa lounaskahvilaa. – Se Tesoman huono maine, josta minäkin olin kuullut, ei kokemusteni mukaan pidä ollenkaan paikkaansa, Immonen sanoo ja kauhoo punajuurikeittoa suuhunsa. Jos me täällä lännessä voisimme jotain itäsuomalaisilta mummeleilta oppia niin ehkä sen, että joskus kannattaa puhua tuntemattomille ihmisille bussipysäkillä. Kaupunginosan virallinen nimi on Tesomajärvi. Tesoma on Tampereen ensimmäinen lähiö. Se rakennettiin 1960–70 luvuilla. Vuonna 2019 Tesomalla asui 1 324 ihmistä. Oho: Vuonna 1970 valmistunut Tesoman vesitorni sijaitsee mäellä, joka on Tampereen neljänneksi korkein paikka. Lähteet: Tampereen kadunnimet -teos (Maija Louhivaara, 1999), Tilastokeskus, Wikipedia.