Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Kurtturuusu ei ole ainoa – Katso lista: nämäkin kasvit kiellettiin Suomessa

Valtioneuvosto antoi aiemmin asetuksen, että Suomessa yleisten kurtturuusujen myynti ja maahantuonti kielletään Suomessa. Kielto on osa haitallisten vieraslajien torjuntaa. Kyseessä on valtioneuvoston antama asetus, jolla halutaan suojella luonnon monimuotoisuutta ja alkuperäistä eliöstöä. Kurtturuusu ei kuitenkaan ole ainut, vaan myös kahdeksan muuta lajia on laitettu pannaan, mikä tarkoittaa sitä, että omalla tontilla voi joutua tositoimiin. Valtioneuvosto kertoo, että vieraslajilain mukaan kiinteistön omistajalla ja haltijalla on velvollisuus hävittää kiinteistöllä esiintyvä haitallinen vieraslaji. –Kyseisiä vieraslajeja ei saa tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä EU:n jäsenvaltiosta, kasvattaa tai myydä eikä pitää hallussa, asetuksessa l injataan. Asetus tuli voimaan viime lauantaina kesäkuun 1. päivä. Nämä kasvit kiellettiin sitkeästi kasvavan ja laajalle levinneen kurtturuusun lisäksi. Löytyykö pihapiiristäsi? 1. Alaskanlupiini Alaskanlupiini (Lupinus nootkatensis) on luokiteltu haitalliseksi Islannissa ja Norjassa, joissa se on levinnyt aggressiivisesti. Suomessa laji on melko harvinainen koristekasvi, ja se tunnetaan vakiintuneena karkulaisena Pudasjärven Syötekylässä Pohjois-Pohjanmaalta. Suomeen lajin uskotaan kulkeutuneen Norjan puolelta Pohjois-Suomeen. Alun perin se on kotoisin luoteisesta Pohjois-Amerikasta. 2. Hamppuvillakko Hamppuvillakko (Jacobaea cannabifolia) tuotiin Suomeen koristekasvina 1900-luvun lopulla. Kookas laji saattaa kasvaa jopa kaksimetriseksi ja voi levittäytyä hallitsemattomasti. Laji karkasi istutuksista Suomen luontoon, mutta ei ole toistaiseksi levinnyt laajasti maahamme, joten sen torjunta on helpompaa kuin laajasti levinneiden vieraslajien. Valtioneuvoston mukaan Suomessa se on vakiintunut ainakin muutamissa paikoissa Helsingissä, esimerkiksi virtavesien varsilla ja soistuneissa metsissä sekä Turussa, Lohjalla ja Lappeenrannassa. Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa se on luokiteltu haitalliseksi. 3. Japanintatar ja sahalinintatar Japanintatar (Reynoutria japonica) ja sahalinintatar (Reynoutria sachalinensis) ovat laajalle levinneitä vieraslajeja, ja niitä tavataan tiheiksi ja suuriksi kasvustoiksi levittäytyneinä. Viimeisten vuosikymmenten aikana ne ovat levinneet Euroopassa nopeaa vauhtia, ja Suomessa ne kasvavat karkulaisina tai viljelyjäänteinä pääasiassa Etelä-Suomessa. Lajien versot voivat kasvaa useita metrejä pitkiksi, ja ne selviävät monenlaisissa elinympäristöissä. 4. Tarhatatar Japanintataren ja sahalinintataren risteymä tarhatatar (Reynoutria x bohemica) on Suomessa harvinainen. Kookkaiden tattarien muodostamissa kasvustoissa ei yleensä kasva muita lajeja. Ne leviävät hyvin tehokkaasti. Tiheissä tatarkasvustoissa alkuperäisten puuvartisten kasvien siemenet eivät pysty itämään ja alueen luontainen kasvillisuuden kehitys hidastuu tai muuttuu täysin. 5. Kanadanvesirutto Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) on yksi laajalle levinneistä vieraslajeista. Suomessa se on vakiintunut suurilta osin Etelä-Suomessa ja Keski-Suomen eteläosissa, ja tällä hetkellä se leviää aggressiivisesti Koillismaalla. Kanadanvesiruttoa esiintyy myös vähäsuolaisessa murtovedessä Suomen rannikolla. Laji syrjäyttää muita vesikasveja ja muuttaa veden happamuutta. Vesistön umpeenkasvu haittaa myös kalastusta ja vesillä liikkumista sekä virkistyskäyttöä. 6. Komealupiini Komealupiini (Lupinus polyphyllus) kasvaa lähes koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Kasvia on istutettu puutarhoihin helpon lisättävyytensä vuoksi, ja juurikin puutarhoista kasvi on karannut ja lisääntynyt sittemmin räjähdysmäisesti Etelä- ja Keski-Suomessa. Puutarhoista komealupiini on karannut moneen paikkaan: tienvarsille, joutomaille, ratapenkereille, niityille ja harjumetsiin. Laji rehevöittää kasvupaikan sekä syrjäyttää niittykasveja ja hyönteisiä pientareilta. Se vaikuttaa päiväperhospopulaatioihin, sillä se ei kelpaa toukille eikä aikuisille ravinnoksi. 7. Lännenpalsami Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva lännenpalsami (Impatiens capensis) kasvaa vakiintuneena useammassa paikassa Suomessa. Haitallisuus on vielä vain paikallista, mutta laajemmalle levitessään lännenpalsamista se voi olla uhka kosteikkokasvillisuudelle.