Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kansanliike kritisoi metsäkampanjaa – Näin Metsien Suomi vastaa

"Yli puolet Euroopan suojelumetsistä on Suomessa", kerrotaan laajan ja monikanavaisen Metsien Suomi -kampanjan aineistoissa ja sen uutisoinnissa. Kampanjatekstin mukaan metsistämme on ”tiukasti suojeltu 12 prosenttia”. Muualla Euroopassa suojelualueilla "tehdään metsätaloustoimia, kaikki kuollut puu viedään pois metsistä ja alueilla liikutaan asvaltoituja teitä konevoimin." Me voimme siis olla ylpeitä metsistämme. Miten toisin voisikaan olla valveutuneessa ja harvaan asutussa metsien Suomessa? Mistä sitten johtuvat Punaisen kirjan uhanalaisuusluvut? Yli 800 metsälajia on suuressa vaarassa hävitä kokonaan Suomesta. Eikö 12 prosentin suojeluala riitä estämään metsäluontomme köyhtymistä? Tarkemmin katsottaessa huomataan, että prosenttiluvun takana on kirjaimellisesti paljon ilmaa: Pohjois-Suomen avaria, vähäpuustoisia ja vähälajisia kitumaita. Lisäksi suojelualaksi on laskettu muun muassa kaavoitusvarauksia. Runsaslajisimmat ja -puustoisimmat eli lajistoltaan rikkaimmat metsät ovat Etelä-Suomessa. Pohjoisen metsien suojelu ei niitä auta; Etelä-Suomen metsistä on suojeltu vain 2,3 prosenttia. Lisäksi tämän prosenttiluvun takana on tuhansia erillisiä suojelulaikkuja, jotka pienuuttaan eivät kauan pysty ylläpitämään lajipopulaatioita. Mieli- ja mainoskuvien kansallismetsää eli luonnonmukaista metsää on jäljellä vain sadasosa koko metsäalasta, yhtä vähän kuin Italiassa. Siitäkin osa on suojelematonta. Mutta luonnonmetsien suojelukaan ei riitä luontopuuttoa pysäyttämään. Yhtä ratkaisevaa on se, mitä tapahtuu talousmetsissä, koska 90 prosenttia Suomen metsistä on talousmetsää. Kansallismaisemamme on avohakkuu, jossa huojuu muutama jättöpuumänty. Tärkeimmät suojeluaskeleet talousmetsissä ovat metsiin jätettävän lahopuumäärän moninkertaistaminen, siirtyminen avohakkuista jatkuvaan kasvatukseen ja metsärakenteen monipuolistaminen. Saraleena Aarnitaival FT, Meidän Metsämme -kansanliike Metsien Suomi vastaa Kiitos kiinnostuksesta hankettamme kohtaan. Metsien Suomen ilmoittama suojeluprosentti perustuu Suomen virallisiin suojelutilastoihin, joita ylläpitää Luonnonvarakeskus. Tilastoinnin periaatteet on hyväksytty yhteisesti, mikä tarkoittaa, että mukana ovat olleet muun muassa metsäala, metsä- ja ympäristöviranomaiset ja -hallinnot ja luonnonsuojelujärjestöt. Näiden tilastojen mukaan Suomen tuottavan metsämaan ja vähätuottoisen kitumaan alasta on tiukasti suojeltu, itse asiassa ei 12, vaan 13 prosenttia, kun pyöristetään oikein (sivullamme taitaa siis olla tämänkokoinen virhe). Jos Suomen metsien suojeluosuus halutaan ilmoittaa yhdellä luvulla, esimerkiksi ympäristöviranomaiset käyttävät juuri tätä lukua. Kitumaat ovat siis luvussa mukana, mutta eivät ne puuttomia ole, koska niillä puut kasvavat sen mukaisesti kuin kitumaan määritelmä sanoo: 0,1 – 1 kuutiometriä hehtaaria kohti vuodessa. Tuottamattomalla joutomaalla kasvu on tätä pienempi ja tuottavalla metsämaalla suurempi. Mitä kaavoitusvarauksiin tulee, pitäisi tietää, minkä tason kaavoja tarkoitetaan, mutta jos kaava suojelee pysyvästi ja tiukasti, miksi sitä ei saisi laskea mukaan? On totta, että luonnonmukaista metsää on kovin vähän jäljellä. Suurin osa luonnonmetsistämme tuhottiin jo 1800-luvulla siihen mittaan, että esimerkiksi vuonna 1850 tehdyn kartoituksen mukaan tukkipuun pula oli Suomessa huutava kaikkialla kapeaa peräpohjalaista vyöhykettä lukuun ottamatta. Nyt tilanne on paljon parempi. Hannes Mäntyranta viestintäpäällikkö, Metsien Suomi