Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Koronavirus vaatii arvioimaan uudelleen kaupungistumisen edistämisen – Ruuhkaisissa kaupungeissa taudit leviävät nopeasti

Tutkijat ovat varoittaneet, että vakavat taudit lisääntyvät ihmisten vallatessa kestämättömällä tavalla tilaa maapallolta ja ihmisten pakkautuessa entistä suurempiin kaupunkeihin. Kuitenkin koronavirus yllätti. Nyt käynnissä oleva kriisi pistää tutkijat, poliitikot ja kansalaiset kyseenalaistamaan useat ”hyviksi” ja ”oikeiksi” uskomistaan yhteiskunnallisista oletuksista. Yksi uudelleenarvioimista vaativa oletus on kaupungistumisen edistäminen. Kaupungistumisen on ajateltu olevan erinomainen työkalu sekä talouskasvun luomiseksi että kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkijat ja poliitikot ovat esittäneet, että tiiviisti eläminen vähentää päästöjä. Ajatus on, että infrastruktuurin ylläpitoon ja ihmisten elämään kuluu vähemmän luonnonvaroja, kun tuotanto saadaan tehokkaammiksi. Kaupungistumisasteen nousu on vaikuttanut myönteisesti myös bruttokansantuotteeseen. Tästä syystä kaupungistuminen onkin esitetty “oikeana” vastauksena myös ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kun kaupungistumista ajetaan ohituskaistalla talouskasvuun, siinä ei ole mitään ekologisesti, sosiaalisesti tai biologisesti kestävää. Ruuhkaisissa kaupungeissa taudit leviävät nopeasti ja lentoliikenteen seurauksena globaalisti. Tähän asti tiiviyden on katsottu olevan hyve: näin syntyy uusia hyödynnettäviä keksintöjä eli innovaatioita ja talouskasvua. Koronavirusta ei kuitenkaan nujerreta kaikkien kokoontuessa kaduille. Sen voittamiseksi vaaditaan yhteiskunnallisten instituutioiden voimannäytettä, mitä ei pystytä markkinaehtoisesti järjestämään. Pandemian edessä kaipaamme yhteiskunnallista ohjausta. Kiinassa reagoitiin mittavilla toimilla koronaviruksen leviämiseen. Aiempien pandemioiden vuoksi Kiina osasi reagoida tilanteeseen. Kiinalainen selviytymismalli perustuu valtion pakkovaltaan, mutta demokraattisessa Euroopassa avainasemassa on kansalaisten luottamus viranomaisten hyväntahtoisuuteen. Kun vahvojen ja luottamukseen perustuvien yhteiskunnallisten instituutioidemme johdolla saamme pandemian hoidettua, olemme valmiimpia kohtaamaan myös tulevia kriisejä. Valtioissa, missä kansalaiset eivät luota viranomaisiin ja instituutiot ovat heikot, seuraukset voivat olla hyvin ikävät. Kriisin laannuttua saamme uudelleenarvioida monet vallitsevat yhteiskunnalliset oletukset. Jos kriisistä halutaan löytää jotain hyvää, niin ainakin se pakottaa meidät ajattelemaan elämän perusasioita. On aihetta kysyä, mitä on kestävä kaupungistuminen, myös biologisesti, ja millä ehdoilla talouskasvua ollaan valmiita tavoittelemaan. Toivottavasti varaudumme tekemään elämästämme maapallolla kestävää, emmekä vain valmistaudu seuraavaan pandemiaan. Onneksi Suomessa voimme luottaa vahvoihin ja demokraattisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin, jotka meidän niin halutessa ohjaavat yhteiskuntaamme kestävämpään suuntaan. Kirjoittajat ovat tutkijatohtori Tampereen yliopistosta ja Syken erikoistutkija