Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Kelan uusi pääjohtaja aikoo purkaa byrokratiaa – Outi Antila vie eteenpäin mallia, jossa asiakas täyttäisi vain yhden hakemuksen

Kela maksaa vuosittain suomalaisille etuuksia 15 miljardilla eurolla. Erilaisia etuuksia on noin sata ja suurimmat menoerät ovat asumistuki ja työttömyysturva. Kelaa johtaa nyt kolmatta päivää Outi Antila , joka siirtyi Kelan pääjohtajaksi sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajan tehtävästä. Kelan valtuutetut valitsivat Antilan äänestyspäätöksellä. Antila sanoo odottavansa kovasti, että sosiaaliturvan uudistamista pohtiva parlamentaarinen komitea pääsisi työnsä alkuun. Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelmassa, jota Sanna Marinin (sd.) hallitus nyt noudattaa päätettiin käynnistää sosiaaliturvauudistus, jota valmistellaan tutkimusperusteisesti parlamentaarisessa komiteassa. – Sosiaaliturvassa on paljon tekemistä. Pitäisi saada selkeyttä ja pois byrokraattisuutta. Toisaalta isoja ratkaisuja pitäisi tehdä sosiaaliturvan suurista linjoista. Asiakkaan pitäisi olla keskiössä. Kelassa on asiakaspinta, joten Kela tulee pitää valmistelussa erittäin tiiviisti mukana. Antilan mukaan uudistuksia voidaan kuitenkin toteuttaa pienissä paloissa ennen suuria linjauksia. – Esimerkiksi yhden hakemuksen systeemiä, jota mietittiin jo Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana, on ajateltu eteenpäin vietäväksi. Asiakkaan etuuden hakua helpottaisi, kun hän voisi täyttää yhden lomakkeen ja Kelassa mietittäisiin, mikä on oikea etuus tilanteeseen. Antilan mukaan uudistus ei kuitenkaan tapahdu hetkessä, koska se vaatii lainsäädännön muuttamista. Perustulouudistus poliittinen päätös Laajassa sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa pitäisi ratkaista myös perustulon kohtalo. Eniten kiistaa hallituspuolueiden välillä on siitä, olisiko perustulo vastikkeellista vai vastikkeetonta. Antila ei ota kantaa perustulouudistukseen. – Se on mitä suurimmassa määrin poliittinen kysymys, joka ratkaistaan sosiaaliturvan parlamentaarisessa komiteassa. Yksittäisen virkamiehen mielipiteellä ei ole merkitystä, sen olen oppinut kymmenen vuoden aikana ministeriössä. Virkamiehet laittavat toimeen sen, mitä poliitikot päättävät. Sama koskee Kelaa, joka on toimeenpanolaitos. – Kannatan sitä, että parlamentaarinen komitea miettii kaikessa rauhassa ja katsoo tieteellisen pohjan, ja sitten vasta katsotaan konstit. Outi Antila on koulutukseltaan juristi ja huomattavan varovainen ensimmäisessä media-tapaamisessaan Kelan pääjohtajana. Lähihistoriassa Kelalla on ollut mielipiteissään räväköitä pääjohtajia, kuten keskustan Liisa Hyssälä . Antila mukaan jokainen pääjohtaja toimii oman luonteensa mukaisesti. Lailla rajat päätöksien automatisoinnille Kelan ja verottajan automatisoidut päätökset ovat saaneet kritiikkiä oikeuskanslerilta ja apulaisoikeusasiamieheltä. Oikeuskansleri on pyytänyt Kelalta selvitystä, onko etuuspäätösten tekeminen automatisoidusti oikein ja Kela on antanut vastauksensa ennen joulua. Antilan mukaan nyt Kela odottaa oikeuskanslerin ratkaisua ja sitä, mitä oikeusministeriö sitten tekee. Kelan toiminta on perustunut siihen, että selkeitä myönteisiä päätöksiä tehdään automatisoidusti. Sellaisia ovat esimerkiksi äitiysavustukset eli äitiyspakkaukset ja lapsilisät, joissa peruste on selkeä ja yksinkertainen. – Pitää säätää lailla, missä kohdin rajat menevät. "Toivon, että minut valittiin osaamiseni perusteella" Kelan pääjohtajan valintaprosessi ei jättänyt Antilalle suuria mietteitä mieleen. Hänen valintansa oli yllätys, kun valtuutetut ohittivat työvaliokunnan ehdokkaat, terveysoikeuden professori Lasse Lehtosen ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainion . Päätös syntyi äänin 8-4. Sdp ja vasemmistoliitto äänestivät Tainiota, muut Antilaa. Kelan pääjohtajan paikkaa on pidetty vahvasti keskustalle kuuluvana. – Ensinnäkään puoluetausta ei saa olla este kenenkään valinnalle, eikä myöskään se, että ei kuulu mihinkään puolueeseen. Toivon, että minut valittu osaamiseni perusteella eikä niin, että joku ajatellut minun omaavan sellaisia arvoja, jotka ovat lähempänä tai kauempana toisista. Antila työskenteli työuransa alussa yhdeksän vuoden ajan Maataloustuottajain keskusjärjestön, MTK:n lakiosastolla. – En kuulu mihinkään puolueeseen ja aikanaan, kun olin MTK:ssa töissä, minua ei pyydetty eikä vaadittu liittymään keskustaan. Se, mitä MTK:ssa opin, oli se, että Suomea on muuallakin kuin Kehä kolmosen ulkopuolella tai Etelä-Hämeessä. Suomi, joka on Oulun yläpuolella, on erilainen kuin Kehä kolmosen sisäpuolella. Korjaus 3.1.2020 kello 20.42. Korjattu faktaan vuosiluvut, jolloin Antila toimi MTK:n lakiasianosaston johtajana.