Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Työelämäprofessori ja ensikodin toiminnanjohtaja: Lasten tippuminen koronakuiluun on estettävä

Koronakriisi on vaikeuttanut köyhien lapsiperheiden, pienten lasten sekä koulutus- ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten asemaa. Tulevaisuuden näkymät ovat heidän kohdallaan heikentyneet radikaalisti. Valtioneuvosto valmistelee parhaillaan kansallista lapsistrategiaa, jonka toimeenpanon on palveltava tehokkaasti koronakriisistä toipumista näiden väestöryhmien kohdalla. Tarvitaan sekä kertaluonteisia että pidempiaikaisia toimenpiteitä lapsiperheiden köyhyyden sekä lasten ja nuorten turvattomuuden ja mielenterveyden alueilla. Noin joka kahdeksas lapsi kuuluu pienituloiseen kotitalouteen. Vaarana on, että lähivuosina Suomessa on jopa 150 000 köyhissä oloissa elävää lasta. Tulojen menetykset ja työttömyys kasvattavat perheiden stressiä ja turvattomuutta. Yksinhuoltajaäidit lapsineen ja nuoret, jotka ovat jo ennestään köyhiä, kohtaavat tämän pahiten. Meillä on noin 120 000 alle 18-vuotiasta lasta, jotka elävät toimeentulotukea saavissa kotitalouksissa. Tarvitsemme köyhille lapsiperheille sekä työttömille, koulutusta vailla oleville nuorille kohdennettuja työllisyystoimenpiteitä esimerkiksi palkkatuen, kuntouttavan työtoiminnan ja ehkäisevän toimeentulotuen kautta, jotta työttömyyden ja köyhyyden seuraukset eivät kertautuisi pahoinvointina. Sosiaalinen eristäytyminen on sosiaalinen ja psykososiaalinen riski. Nyt riskiä lisää pelko sairastumisesta, turhautuminen, kyllästyminen ja taloudellisen hädän aiheuttama stressi. Henkisen ja fyysisen väkivallan uhka perheissä kasvaa. Poliisin tilastojen mukaan kotihälytysten määrä on noussut koronakriisin aikana perheväkivaltatehtävissä . Matalan kynnyksen kontaktipalveluja on tarjottava entistä aktiivisemmin ja tuen on jatkuttava kesän yli. Lapsiperheiden kodinhoitoapua erityisesti riskitilanteessa eläville perheille tulee lisätä. Neuvolatyöhön tarvitaan kotikäyntejä. Ehkäisevän sosiaalityön resursseja kaivataan kipeästi lisää. Näistä keinoista valtioneuvoston on muodostettava mahdollisimman pian ohjelmallinen sosiaalisen vahvistamisen kokonaisuus. Lapset ja nuoret ovat terveydenhuollon pitkäaikaisia riskiasiakkaita, ellei apua saada ajoissa. Köyhyyden ja mielenterveyden ongelmien suhde on monessa tutkimuksessa todistettu. Kun työttömyys koronan seurauksena pahenee, ne 70 000 nuorta, joilla nykyisin on vaikeuksia työllistyä ja joilla on myös mielenterveyteen liittyviä vaikeuksia, saavat seurakseen uusia nuoria. Helmikuussa 2020 käynnistyneeseen sosiaaliturvauudistuksen valmisteluun on varattu seitsemän vuotta. Koronakriisin vaikutuksia on pystyttävä lieventämään köyhien lapsiperheiden ja nuorten osalta tätä nopeammin ja tarvittaessa lainsäädännön muutoksin. Ilman näitä kohdennettuja tukimuotoja köyhien lasten osuus tulee kasvamaan sekä uusia nuoria syrjäytymään työelämästä ja sairastumaan. Kirjoittajista Aaltonen toimii työelämäprofessorina Tampereen yliopistossa ja Kurttila on Helsingin ensikodin toiminnanjohtaja.