Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Jos käteinen ei kohta enää kelpaa, joka kymmenes uhkaa jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle – käteisellä maksaminen ei ole vain ikäihmisten tapa

Noin joka kymmenes suomalainen käyttää edelleen käteistä rahaa pääasiallisena maksuvälineenä. Suomen Pankki pitää käteisellä maksavien kuluttajien puolta. Se edellyttää, että omalta pankkitililtään voi nostaa ilman kuluja rahaa 4–5 kertaa kuukaudessa. – Jokaisen ihmisen pitää tässä yhteiskunnassa pystyä maksamaan. Emme voi jättää isoa osaa ihmisistä yhteiskunnan ulkopuolelle, Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki sanoo. Välimäen mukaan on ihmisiä, joilla ei ole helposti saatavilla olevaa vaihtoehtoa käteiselle rahalle. Tällaisia erityisryhmiä ovat muun muassa ihmiset, joiden on vaikea käyttää sähköisiä välineitä. Käteisellä maksavissa on paljon vanhuksia, mutta myös lapsia. Ikä ei ole välttämättä vedenjakaja. Sen osoitti tekemämme suppea kyselykierros. Esimerkiksi tamperelaisella Hyytiäisen pariskunnalla on selvä työnjako raha-asioissa. Helena Hyytiäinen , 73, maksaa ostoksensa käteisellä, Pentti Hyytiäinen , 77, käyttää maksukorttia. Pentti Hyytiäinen alkoi maksaa kortilla entistä useammin, kun lähimaksu tuli käyttöön. Hän kertoo maksaneensa viimeksi käteisellä omenat, joita ostettiin myyntikojusta Tampereen Kuninkaankadulta. Yrityksille peruste olla vastaanottamatta käteistä Koska aiempaa harvempi maksaa ostoksensa käteisellä, yritykset saavat siitä syyn luopua käteisen vastaanottamisesta. Syyskuun alusta alkaen kaukoliikenteen junissa on voinut maksaa matkansa konduktöörille ainoastaan maksukorteilla. VR:n mukaan yli 99 prosenttia ostaa junalippunsa ennakkoon tai junista korttimaksulla. Lipun ostaminen käteisellä oli hyvin vähäistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottava Pihlajalinna luopui tämän vuoden alusta käteisen rahan käytöstä maksuvälineenä kaikissa toimipisteissään. Perusteluna oli, että käteismaksua käyttää nykyisin hyvin pieni osa asiakkaista. Halutessaan asiakas voi saada laskun. Välimäen mukaan yritys, kauppa tai kahvila voi kyllä itse päättää, ottaako se vastaan käteistä rahaa, mutta käytännöstä on ilmoitettava selkeästi esimerkiksi kyltillä kaupan ovessa. Välimäki ei kuitenkaan usko, että kaupan olisi kannattavaa olla hyväksymättä käteistä niin kauan kuin sitä on näin paljon vielä liikkeellä. Kansalaisten olisi myös pystyttävä maksamaan käteisellä välttämättömät palvelut kuten apteekissa asiointi. Suomi on edelläkävijä Suomen Pankki seuraa maksuvälineiden kehitystä, eikä se halua olla kehityksen jarruna. Mutta: – On hyväksyttävämpää, jos käteisen käyttö vähenee siksi, että ihmiset haluavat maksaa kortilla kuin siksi, että käteistä on vaikea saada, Tuomas Välimäki sanoo. – On myös ihmisiä, jotka eivät halua, että kaikesta heidän tekemisestään jää sähköinen jälki. Maksukorttien lisäksi he eivät huoli kauppojen kanta-asiakaskortteja. Välimäki arvelee, että tapahistorian lisäksi se on yksi syy, miksi Saksassa yhä lähes 90 prosenttia ihmisistä maksaa ostoksensa mieluiten käteisellä rahalla. Suomi on yksi euromaiden edelläkävijöistä uusien maksutapojen käyttöönotossa. Se seuraa kehityksessä Ruotsia, onhan osa pankeistakin näissä kahdessa maassa samoja. – Toistaiseksi käteisen saatavuudesta ei ole pankkeja velvoittavaa lainsäädäntöä. Tosin Ruotsissa pankkeja sitovia velvoitteita on todennäköisesti tulossa, sillä asian tiimoilta on asetettu parlamentaarinen työryhmä, Välimäki kertoo. Finanssivalvonta seuraa Noin 95 prosenttia käteisestä rahasta nostetaan käteisautomaateista. Myös kauppojen kassoilta voi nostaa käteistä, jos kauppias on tehnyt sopimuksen käteisnostoista pankin kanssa. Finanssimarkkinoita valvova Finanssivalvonta Fiva toivoo, että konttoriverkon harventuessa pankit tutkisivat mahdollisuutta laajentaa kauppiasyhteistyötä käteisen nostamisessa. Fiva ei ole antanut peruspankkipalveluiden saatavuudesta tai hinnoittelusta määräyksiä, ohjeita tai sanktioita, mutta se seuraa saatavuutta ja hinnoittelua ja käy asiasta keskusteluja pankkien ja muiden viranomaisten kanssa. Tuoreimman Fivan selvityksen mukaan Suomessa oli 20. syyskuuta 2019 henkilöasiakkaita palvelevia pankkikonttoreita 790, kun niitä vuotta aiemmin oli 854. Joka viides konttori ei tarjoa käteispalveluita lainkaan. Pankkiautomaattien määrä oli vuodessa noussut 120:llä. 31. heinäkuuta 2019 Suomessa oli 1 661 pankkiautomaattia. Tuoreimmassa selvityksessään Fiva edellytti, että pankit sekä parantavat digitaalisten palveluiden saavutettavuutta että ylläpitävät digitaaliselle asioinnille vaihtoehtoisia peruspankkipalveluita. Se ilmoitti seuraavansa toimenpiteiden toteutumista sekä palveluiden hinnoittelussa tapahtuvia muutoksia. – Peruspankkipalveluiden hinnat eivät ole viime vuosina kovin paljon muuttuneet, toimistopäällikkö Markku Koponen Finanssivalvonnasta sanoo. Mistä Kysymys? Käytätkö käteistä rahaa? Satu, 44 ja Eevi, 10, Sallasmaa, Espoo – Käytän aika vähän käteistä rahaa. Aina minulla ei ole sitä edes mukana. Olen tarvinnut sitä esimerkiksi joulumyyjäisissä ja jätskikioskilla sekä lasten viikkorahoihin. Kortti on kätevämpi ja myös turvallisempi kuin iso määrä seteleitä, äiti sanoo. – Käytän käteistä lomamatkoilla, kuten nyt täällä Tampereella, Eevi kertoo. Satumaija Vierula, 44, Kangasala – Käytän käteistä enää satunnaisesti. Kortin lähimaksulla on helpompi maksaa. Ihan aina minulla ei ole käteistä edes mukana. Joskus nostan käteistä nähdäkseni, paljonko rahaa kuluu ja mihin. Vilma Sappinen, 16, Uusikaupunki – Maksan enemmän käteisellä kuin kortilla, ja minulla on aina käteistä mukanani. Kaveripiiristäni olen varmaan se, joka käyttää eniten käteistä rahaa. Olen aina pitänyt käteistä helpompana kuin korttia. Jasper Viinamäki, 18, Tampere – Maksan pääosin kortilla. Joskus tulee tilanteita, joissa ei voi maksaa kortilla, esimerkiksi kesällä kioskilla. Silloin käyn nostamassa automaatilta rahaa, mutta jos käteistä ei ole helposti saatavilla, jätän ostamatta.