Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tampereen taidemuseon kolme uutta asiantuntijaa miettivät, millaista taidetta Tammelan stadionille tulee ja etsivät Pirkanmaan unohdetut taideaarteet

Tampereen taidemuseo sai vuoden alussa nimityksen alueelliseksi vastuumuseoksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi samalla museolle resurssit alueelliseen taidemuseotoimintaan Pirkanmaalle seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Palvelupäällikkö Juha Kotipelto , julkisen taiteen koordinaattori Janne Kauppinen ja museoamanuenssi Johanna Kangas ovat nyt aloittaneet työnsä. Tämän kesän taidemuseon alueellinen yksikkö kiertää Pirkanmaata On The Road -paidoissaan. Kolmikon tavoitteena on tutustua taidekohteisiin ja kartoittaa alueen kokoelmat tämän vuoden loppuun mennessä. Tampereella isoja hankkeita Taidemuseoissa julkisen taiteen koordinaattoreita ei ole tähän saakka ollut kuin Helsingissä. Janne Kauppinen tuli Tampereelle Oulun taidemuseon aluetaidemuseotutkijan paikalta. Hän haluaa levittää Pirkanmaalla prosenttitaiteen ilosanomaa ja nostaa paikallisia taiteilijoita esiin. – Tampereella julkisen taiteen asema on parantunut koko ajan. Ensin oli Vuores ja nyt on tulossa taideohjelma Hiedanrantaan sekä isoja hankkeita Sammon ja Etelä-Hervannan kouluille ja Isokuusen päiväkotiin, Kauppinen kertoo. Tammelan stadionin kohde hykerryttää koko tiimiä. Urheilupaikka on erityisen poikkeuksellinen ja jännittävä paikka julkiselle taiteelle. Areenalle kävisi Ahtojää Taidemuseon johtaja Taina Myllyharju kertoo, että hän on ehdottanut uuden kiekkoareenan nimikkoteokseksi Timo Sarpanevan lasireliefiä Ahtojäätä kaupungin omista kokoelmista. – Katsotaan, miten käy. Taidemuseon asiantuntijat ovat Tampereella nykyään mukana myös kaavoituksessa julkisen taiteen ohjausryhmän kautta. Piakkoin tulee julki ratikan taideteosten luonnoksia. Taidemuseon kotipysäkki Pyynikintori tulee saamaan erityisen taidepysäkin. Tampereen ratikan ensimmäisen vaiheen taidehankkeiden kokonaiskustannusarvio on 1,5 miljoonaa euroa. Vuohenojan maisemateoksesta on menossa kansainvälinen taidekilpailu, joka ratkeaa kesäkuun aikana. Yhdelle Hämeenkadun pysäkeistä tulee teos kaupungin omista kokoelmista. – Tämä on ensimmäinen iso hanke, jossa julkinen taide liittyy liikenneinfraan. Tampereen raitiotietaiteesta kerätään dataa tuleviin hankkeisiin valtakunnallisestikin, kertoo Myllyharju. Ratikan taideohjelman toteutusta suunnittelee Frei Zimmer Oy. Taidemuseosta ohjaus- ja työryhmissä ovat mukana Kauppinen ja Taina Myllyharju. Kokoelman koko saattaa olla yllätys Pirkanmaan taidekohteissa riittää kolmikolle kesällä kierrettävää. Taidemuseon alueellinen tiimi opastaa pirkanmaalaisia taidehankkeissa, tiedon hakemisessa, kirjasto,- arkisto- ja tietokanta-asioissa sekä kokoelmien järjestämisessä ja luetteloinnissa. – Alue on iso ja urakkaa riittää. Kaikki eivät edes välttämättä ymmärrä, että heillä on oma taidekokoelma, Kotipelto sanoo. Teokset saattavat olla yrityksen tiloissa eri puolilla kaupunkia tai jopa maata. Teokset eivät siis ole samalla tavalla esillä kuin museoissa, eikä kokoelman käsite pääse hahmottumaan. Kun teosten tiedot on koottu yhteen, joskus on saattanut paljastua tuhansien taideteosten kokoelma. Kotipellolle kokoelmatyö on hyvin tuttua 18 Kansallisgallerian vuoden ajalta. Kunnat ja yritykset ovat yleensä innostuneet kokoelmatyöstä viimeistään, kun Kotipelto on muistuttanut, että se on samalla omaisuuden hoitoa. Arvokkaat taideteokset kannattaa huoltaa ja vakuuttaa, jotta niiden arvo säilyy. Kotipelto on ollut pari vuotta myös Kansallisarkiston kehittämispäällikkö. Hänen iso tavoitteensa Tampereen taidemuseolla on koota Pirkanmaan kaikki kokoelmat ja taidehistoriallinen tieto yhteen digitaalisesti. Sähköisessä kirjastossa ja -galleriassa tiedot ovat kaikkien saatavilla. – Keräämme tiedot teosten omistajien ehdoilla. Kaikki eivät välttämättä halua, että tiedot tulevat muiden käyttöön. Silloin kokoelmatiedot jäävät vain museolle. Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin teosten inventoinnissa muutama vuosi sitten löytyi 1 700 taideteosta. Tietojen keruuseen kului taidemuseon Taru Heinosen koko kesä. Vastuu olla tietopankkina Johanna Kangas järjestää yleisamanuenssina kuntien kiertonäyttelyitä ja opastaa erilaisissa taidehistorian kysymyksissä. Kankaan mukaan kuntien resurssit ovat hyvin erilaiset. – Monien pikkukuntien työntekijät tuntuvat olevan aika yksin. Olemme kiinnostuneita kuntien erilaisista tarpeista ja muutamme toimintaamme haasteiden mukaan. Kangas tuntee Pirkanmaan, sillä hän oli aikaisemmin yleisötyössä ja viestinnässä Kangasalan Kimmo Pyykkö -taidemuseossa. Viime vuosina erilaiset taidemuseoalan ja julkisen taiteen asiantuntijakysymykset ovat työllistäneet taidemuseon työntekijöitä koko ajan enemmän enemmän. Tampereen taidemuseon alueellinen yksikkö aikoo järjestää kunnille työpajoja ja verkostoitumistilaisuuksia. Taidemuseo tekee vastuumuseona yhteistyötä myös yliopistojen taidehistorian ja taiteentutkimuksen laitosten kanssa. Myllyharjun toiveena on saada opiskelijoita mukaan tutkimustyöhön. – Meillä on aikamoinen vastuu olla tietopankkina, kun Tampereella ei enää ole omaa taidehistorian koulutusta. Tampereen taidemuseon peruskorjaus- ja uudisrakennushanke on tarveselvitysvaiheessa. Taidemuseon laajennus Siilo valmistuu alustavien suunnitelmien mukaan vuonna 2026. Siiloon on suunniteltu myös aluetaidemuseon omaa näyttelytilaa, jossa uudet lainattavat näyttelyt voisi esitellä ennen kiertonäyttelyitä. Taidemuseon toimistotalo muuttuu taidehistorian tietotaloksi tutkijoille ja yleisölle.