Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Yleisurheilun MM-kisat järjestetään poikkeuksellisen myöhään – Näin se vaikuttaa urheilijoihin

Yleisurheilun MM-kisat järjestetään tänä vuonna poikkeuksellisen myöhään. Mitaleista urheillaan Qatarin Dohassa vasta syys- ja lokakuun taitteessa. Yleensä MM-kisat järjestetään elokuun aikana. Esimerkiksi kaksi vuotta sitten MM-kisat pidettiin 4.–13. elokuuta eli puolitoista kuukautta aikaisemmin kuin nyt. Muutos on merkittävä ja vaikuttaa urheilijoiden kilpailukalenteriin ja harjoittelun rytmitykseen. Urheilijat eivät voi kilpailla täyttä häkää alkukesästä MM-kisoihin asti. – Keskellä kesää on järjestettävä harjoitustauko. Tuloskuntoa ei voi kuitenkaan laskea alas. Kisoja ei saa tulla niin paljon, että kuorma kasvaa liian suureksi, Tampereen Pyrinnön pika-aiturin Reetta Hurskeen valmentaja Marjukka Suihko sanoo. MM-kisojen tulosrajat ovat kovat. Hurske on yksi potentiaalisista rajojen rikkojista. – Olemme arvottaneet ne kisat, joihin satsaamme. Sitten kalenterissa on kisoja, joihin osallistumme, mutta joihin emme suuresti satsaa tai herkistele, Suihko sanoo. Kotimainen yleisurheilukesä painottuu kesä- ja heinäkuulle. Kalevan kisat järjestetään elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. – Siellä moni antaa vielä ratkaisevia näyttöjä ja siellä pitää olla kunnossa. Kalevan kisoista on kuitenkin lähes kaksi kuukautta MM-kisoihin. Se aika pitää osata hyödyntää. Kausi voi olla henkisesti raskas Tilanne on mielenkiintoinen myös kansainvälisten yleisurheilutähtien kannalta. Timanttiliiga alkaa jo 3. toukokuuta samassa paikassa, jossa MM-kisatkin järjestetään. Dohasta Dohaan on lähes viisi kuukautta. Pyrinnön pika-aiturin Lotta Haralan valmentajan Kai Kyllösen mukaan kauden onnistunut läpivienti vaatii erityisesti suunnitelmallisuutta. Pitkä kausi voi olla urheilijalle paitsi fyysisesti myös henkisesti raskas. Kyllönen uskoo, että teholajeissa urheilevat kansainväliset huiput pystyvät pitämään perustason korkealla pitkään. Pienellä herkistelyllä kropasta saa kisoissa sitten parhaan irti. – Jos on huippukunnossa, on tavallaan helpompaa pitää se kunto yllä kuin yrittää kaivaa sitä väkisin esiin, Kyllönen sanoo. Jos on MM-kisojen ajankohta poikkeuksellinen, sama on tilanne muutamissa MM-kisojen lajeissa. Maratonit alkavat paikallista aikaa keskiyöllä ja kävelyt kello 23.30. Suomen kova 50 kilometrin kävelyjoukkue siis näkee maalin hieman kello kolmen jälkeen yöllä. Näin halutaan varmistaa, että pitkäkestoisia kestävyyslajeja ei käydä paahtavassa helteessä. Yleensä maratoonarit ja kävelijät lähtevät matkaan aikaisin aamulla. – Kisapäivän rytmi on erilainen ja eksoottinen, mutta ei sen takia varsinaisesti muokata harjoittelua. Jos ruvetaan tekemään öisin kovia harjoituksia, uni ja palautuminen häiriintyvät, Urheiluliiton kilpakävelyvalmentaja Jani Lehtinen sanoo. Muutenkaan MM-kisojen ajankohdalla ei ole kävelijöille yhtä suurta merkitystä kuin muiden lajien urheilijoille. – Suurin tekijä on se, että Pohjois-Euroopassa alkaa jo viiletä siihen aikaan vuodesta. Sopivia olosuhteita joutuu hakemaan muualta, Lehtinen mainitsee.