Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Pirkanmaan sote-pomo Jaakko Herrala kiittelee uutta esitystä – Tampereen pormestari Lauri Lyly arvioi palveluiden keskittyvän: ”Järkyttävän kokoinen organisaatiomuutos on tulossa”

Pirkanmaan sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala on jopa yllättynyt, kuinka paljon sote-uudistuksen valmistelussa on huomioitu maakunnista tullutta palautetta. – Lopputuloksesta näkee, että esityksestä annetut 804 lausuntoa on luettu tiiviissä aikataulussa tarkkaan ja lopullista versiota korjattu toiveiden mukaisesti. Muutosten määrä jopa yllätti, iloitsi Herrala valtioneuvoston tiistaisen tiedotustilaisuuden jälkeen. Alkuperäinen sote-luonnos oli Herralan mukaan ”katki, poikki ja pinoon” -versio, mutta nyt esitelty malli maan eri osiin räätälöity kokonaisuus. Sote-muutosjohtajan mukaan maakuntien itsehallinto vahvistuu esitellyn mallin myötä. – On myös tärkeää, ettei valtio puutu liikaa uusien hyvinvointialueiden sote-tuotantoon, vaan ohjaa maakuntia strategisissa ohjausneuvotteluissa kerran vuodessa. Rahoitus oli Herralan mukaan aiemmissa versioissa kipukohta, mutta nyt siirtymätasauksia on aiempaan verrattuna loivennettu ja samalla turvattu paremmin kasvumaakuntien palvelut. Myös alueet, joilla asuu paljon vieraskielistä väestöä, huomioidaan rahoituksellisesti erityisellä vieraskielisyyskertoimella. 1,7 miljardia ja jopa 18 000 työntekijää Jaakko Herralan mukaan Pirkanmaalla tulee kiire rakentaa hyvinvointialue kuntoon karkeasti puolessatoista vuodessa. – Pirkanmaasta tulee Helsingin jälkeen maan toiseksi suurin hyvinvointialue, Soten ja pelastustoimen kanssa alueen budjetti tulee olemaan alkuvaiheessa noin 1,7 miljardia euroa ja henkilöstömäärä 17 000–18 000. Sairaanhoitopiiristä ja muilta toimijoilta uudelle hyvinvointialueelle siirtyy muun muassa noin 8 000 erilaista sopimusta ja 800 tietojärjestelmää. Osaulkoistuksia voidaan jatkaa Herrala sanoo olevansa tyytyväinen myös siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia Parkanossa ja Kihniössä sekä Mänttä-Vilppulassa ja Juupajoella voidaan jatkaa. – Voidaan huokaista helpotuksesta, sillä hyvinvointialue voi tehdä itsenäisiä ratkaisuja ja jatkaa sopimuksia esimerkiksi 3+2 vuodeksi. Esityksen mukaan alue on sote-palvelujen mukaan järjestäjä ja ottaa siitä vastuun, joten palvelua voidaan järjestää joko omana tai osto- ja kolmannen sektorin palveluna. Esitykseen mahdollisesti vielä jääneitä valuvikoja voidaan Herralan mukaan korjata vielä kevään 2021 aikana eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. – Hyvällä mallilla tämä näyttäisi nyt olevan, sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala toteaa. Lylyn mukaan vielä jäi korjattavaakin Tampereen pormestari Lauri Lyly toteaa tiedotteessa, että on hyvä, että soteen on löytymässä aiempia ratkaisumalleja yksinkertaisempi ratkaisu, joka sisältää niin sanotut leveämmät hartiat. Sote-uudistuksen jälkeen kuntien taloudellinen ennustettavuus Lylyn mukaan paranee, koska sote-palvelujen menoja on ollut hankala ennustaa. Kunnan menoista muun muassa varhaiskasvatus ja perusopetus, infran ylläpito sekä rakentamisen menot ovat olleet vakaammin ennustettavia. – Ainakin osa lausuntojen viesteistä on voitu huomioida valmistelutyössä, vaikka aikataulu oli kireä. Vielä jäänee huomioitavaa ja korjattavaa. Lopputulos vaatii vielä korjauksia, joita on vielä yritettävä käsittelyn eri vaiheissa nostaa esiin, sanoo pormestari Lyly. Kaksi kolmasosaa pois veroprosentista Ratkaisussa on Lylyn mukaan huolestuttavinta se, että tämä katkaisee muun muassa kuntien sosiaalipalvelujen, koulutuksen ja työllisyydenhoidon yhteyden. – Kuntien elinvoiman luominen ja investointikyky heikkenevät, koska veroprosentista leikataan pois kaksi kolmasosaa. Lisäksi kuntien järjestämä julkinen tuotanto jaetaan kahtia: heikompiosaisten ja sairaiden hoitamiseen sekä elinvoima- ja osaamiskysymyksiin. Tällä jaolla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Kumpaan halutaan laittaa resursseja jatkossa ja kummassa halutaan olla päättämässä, toteaa pormestari Lyly tiedotteessaan. Lyly arvioi, että Pirkanmaan tasolla tämä johtaa keskittyneisiin palveluihin ja ratkaisu vie myös lähipalveluista päättämisen kauemmas kansalaisista. Valtion rooli vahvistuu sotessa. Tampereella uudistus siirtäisi noin 6000 henkilöä hyvinvointialueen henkilökuntaan. – Järkyttävän kokoinen organisaatiomuutos on tulossa. Voi vain kysyä, miten hyvin se pystyy ottamaan huomioon esimerkiksi sosiaalipalvelujen lähiluonteen tai asiakaslähtöisen toiminnan.