Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Ihmisen elämässä olennaista on kolmen rakkaushormonin tasapaino – Lääkäri Emilia Vuorisalmi: emotionaalista stressiä huomioidaan liian vähän vastaanotolla

Hyvinvoivan parisuhteen on tutkitusti todettu ennustavan pitkää ikää ja hyvää terveyttä. Mutta entä jos hyvää parisuhdetta ei ole? Voiko parisuhteen hyvinvointivaikutukset saada muualta? – Kyllä voi, vastaa lääkäri Emilia Vuorisalmi . Hän puhuu kolmesta rakkaushormonista, joiden tasapaino on ihmisen elämässä olennaista. Ne ovat dopamiini, serotoniini ja oksitosiini. Niillä kaikilla on lukuisia tehtäviä. Dopamiiniin liittyvät muun muassa uutuuden viehätys, jännitys ja riskinotto. Serotoniiniin puolestaan liittyvät turvallisuuden- ja järjestyksen tunteet sekä perinteet ja rutiinit. Ihmiset voidaankin jakaa serotoniinivoittoisiin tai dopamiinivoittoisiin. Kohtaaminen tärkeää Dopamiinivoittoinen ihminen hyppää helpommin tyhjän päälle unelmia tavoitellessaan, kun taas serotoniinivoittoiselle turvallisuus ja säännöllinen palkka ovat tärkeämpiä. Dopamiinivoittoisen työpöydällä saattaa vallita kaaos, kun taas serotoniinivoittoinen haluaa asioiden olevan aina järjestyksessä niin kuin ennenkin. Oksitosiini puolestaan liittyy kohtaamiseen ja kosketukseen. Pienet vauvat menehtyvät ilman kosketusta, todennäköisesti juuri oksitosiinivajeen vuoksi. Oksitosiini on tärkeässä asemassa myös aikuisena. Pystymme aktivoimaan oksitosiinin eritystä esimerkiksi halaamalla ja silmiin katsomalla. Myös saunominen ja seksi lisäävät oksitosiinia ja huuhtelevat kehosta stressihormoneja. – Oksitosiinin erittymisen kannalta on tärkeää kohdata ihmiset aidosti, olla läsnä. Mistä rakkaushormoneja? Usein saamme rakkaushormonit lähes täysin parisuhteesta, mutta nykyään yli puolet rakastuneista pariskunnista eroaa jossain vaiheessa elämää. Pahimmassa tapauksessa voimme menettää rakkaushormonit kertarysäyksellä ja tippua tyhjän päälle. – Kun parisuhde viedään alta, on tärkeä miettiä, mistä kestävistä lähteistä voi kerätä puuttuvia hormoneja. Silloin on hyvä hetki pysähtyä ja selvittää, kuka minä olen, mistä nautin, ja mikä minulle on tärkeää. Hormonit voivat löytyä niin työstä kuin harrastuksesta tai arjen kohtaamisista. Taiteilijan elämässä usein suuri rakkaushormonien lähde on työ. Sama pätee huippu-urheiluun. – Ammattiurheilijan uran loppuminen voikin vastata sydämen särkymistä. Huolehdi suolistosta Kun olemme löytäneet kestäviä rakkaushormonien lähteitä, on myös tärkeää, että elimistö pystyy vapauttamaan rakkaushormoneja. Tällöin on Vuorisalmen mukaan huolehdittava hermoston ja suoliston toiminnasta. Jos suolisto ei voi hyvin, alhainen tulehdus kehossa nousee, mikä puolestaan nostaa stressihormoneja ja estää rakkaushormonien eritystä. – Mielenkiintoista on, että serotoniinista yli 80 prosenttia muodostuu suolistossa. Nykytutkimuksen perusteella alkaa näyttää siltä, että myös suoliston mikrobien tuottamilla hormoneilla on suora yhteys mieleen. Suolistoystävällisen ruoan merkitys on siis suoliston kautta tärkeää myös mielelle. Prebioottinen ruoka, ja viljoista etenkin kaura vaikuttavat hyvänlaatuisten mikrobien kasvuun. – Omalla kohdallani iltapuuro on vaikuttanut positiivisesti myös unen laatuun. Usein lisään kaurapuuroon vielä kananmunan ja hyvänlaatuista oliiviöljyä sekä mustikoita ja banaania. Sen lisäksi mitä syön, pyrin miettimään aina, miten syön. Mieluiten syön hyvässä seurassa ilman kännykkää. Stressihormonit syövät aina rakkaushormoneja ja vievät myös ruokahalun, jolloin tärkeä ruokarytmi saattaa kärsiä. Syömättömyys aktivoi entisestään stressihormoneja, jolloin noidankehä on valmis. Siksi ruokarytmistä on tärkeä pitää kiinni kuormittavissa elämäntilanteissa. Hormonit virtaamaan Vuorisalmen mukaan emotionaalista stressiä huomioidaan liian vähän lääkärin vastaanotolla. Rakastuminen ja sydänsurut vaikuttavat suoraan aivotoimintaan, mikä voidaan tarvittaessa havaita myös aivokuvissa. Vuorisalmella on käytännön vinkkejä, joiden avulla voi saada elimistön tasapainoon, jossa rakkaushormonit pääsevät virtaaman vapaammin. – Ihan niin pieni asia kuin oikein hengittäminen voi olla hyvä alku. Esimerkiksi kolme syvää palleahengitystä, joita seuraa pitkä uloshengitys, parantavat oloa jo paljon. Hengitysliikkeet voi tehdä muutaman kerran päivässä. Halutessaan siitä voi jatkaa meditaatioharjoituksilla, jotka onnistuvat arjen keskellä, vaikkapa suihkussa. Hengittämällä muistutamme elimistölle, että kaikki on hyvin. Rentoutuneessa tilassa elimistö parantaa itseään. – Täytyy muistaa, että meidän sisällämme on lääkkeet valmiina, ja esimerkiksi nukkuessa elimistö korjaa paljon itseään, ja hyvässä tasapainossa virtaavat rakkaushormonit toimivat lääkkeen tavoin. Luovuutta tulisi varjella Rakkaushormonit ovat osittain geeneissä, minkä vuoksi ihminen voi olla serotoniinivoittoinen tai dopamiinivoittoinen. – Dopamiini-voittoiselle luovuus, merkityksellinen tekeminen ja unelmia kohti eteneminen on erityisen tärkeää. Itse olen sellainen. Luultavasti juuri siksi teen lääkärinkin töitä vähän luovemmalla tavalla. – Uskon, että jokaisella on tarve olla omalla tavallaan luova ja omaa luovuutta tulisi varjella ja hyödyntää. Myös unelmat ovat tärkeitä ja niitä tulisi kuunnella. Moni on haudannut unelmiaan, vaikka niille voisi olla tarkoitus. Rakkaushormoneja voi lisätä arjessa myös kiinnittämällä huomion siihen, miten kohtaa muut ihmiset. – Pienillä kohtaamisilla, kuten aidolla ajatusten vaihdolla naapurin kanssa, voi olla merkitystä. – Meillä on kulttuurisidonnainen oksitosiinivaje. Pitäisi pysähtyä useammin kohtaamaan ihmiset aidosti sekä kiittää siitä, mitä meillä on. Kokonaisvaltaista kohtaamista Vuorisalmi on palaamassa äitiyslomalta lääkärin töihin Mehiläiseen. Sen lisäksi hän isännöi Docemilia-podcastia, jossa keskustellaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä teemoista eri asiantuntijoiden kanssa. Tänä keväänä hän lanseerasi rakkaustieteeseen perustuvan verkkokurssin sydänsuruista toipuville. Vuorisalmi tunnetaan myös Sekaisin lovesta, rakkaustieteiden käsikirja - kirjoittajana. – Pyrin kohtaamaan asiakkaani ja potilaat kokonaisvaltaisesti. Aikoinaan päivystystyötä tehdessäni se ei aina ollut mahdollista. Vuorisalmi uskoo, että tulevaisuudessa lääkärit kohtaavat potilaita aiempaa kokonaisvaltaisemmin. – Potilaiden yksilöllisyys otetaan vähitellen paremmin huomioon, mikä myös mullistaa monien sairauksien hoidon.