Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Kunnat joutuvat nyt äärimmäiseen painetestiin eikä ensi vuodelta saa sulkea silmiä

Kunnat taistelevat nyt eloonjäämisestä. Koronavirus repii kuntien taloutta hajalle tavalla, jota kukaan ei vielä viisi viikkoa sitten osannut ennustaa. Suurin osa kunnista, myös Tampere, ovat olleet jo valmiiksi ahdingossa. Kestävyysvaje rasittaa kuntakenttää, kun työikäisiä on koko ajan vähemmän. Nyt heistä satojatuhansia on lomautettu. Mahdollista on, että työpaikkojen määrä laskee rajusti. Kuntien saama verokertymä heikkenee poikkeuksellisessa tavalla ja sen kuilun umpeen kurominen vie aikaa. Suomen hallitus kaavailee toukokuuhun mennessä kunnille vähintään miljardin euron tukea. Ensihätään kokoon saatiin reilut puoli miljardia euroa. Tieto otettiin vastaan ristiriitaisesti. Siinä on paljon hyvää, mutta kysymys herää: mitä tapahtuu ensi vuonna? Kun akuutti tilanne on ohi tai edes laantunut, katseet on siirrettävä viipymättä tulevaan. Jos valtiontukea leikataan vastaavassa määrässä kuin mitä kunnat nyt saavat ja kuntien vastuualueet pysyvät nykyisellä tasolla, yhtälö on kestämätön. Tampereen kaupungin tuloksen ennustettiin olevan nyt vihdoin lähellä nollaa, mutta sitten kaikki muuttui. Kun korona iski, laskua alettiin pohtia jopa kolminumeroisena miljoonasummana. Valtion tukitoimet lieventävät tuskaa, mutta ei riittävästi. Jälkitoimet nousevat suureen arvoon. Se että nyt verotulojen heikkeneminen kompensoidaan, ei auta vuonna 2021. Alueet ovat lamaantuneet ja selkeää tietä kriisin jälkeen on vaikea ennustaa. Suureen rooliin nousee luottamus. Kriisin jälkeen on löydettävä työkalut sille, että asiakkaat palaavat yrityksiin ja talouden syöksy saadaan loppumaan. Yhtälö ei ole helppo, ja se vaatii aikanaan kaikkien meidän tukea. Elvytystoimissa on huomioitava kansalaiset koko kirjossaan. Kuntien on vastattava niin lapsiperheiden ja iäkkäiden kuin yksinasuvien ja nuorten huutoon. Päätöksiä tehdään olemassa olevan tilanteen perusteella, mutta tulevaisuus on pidettävä kirkkaana mielessä. 1990-luvun lamasta on ollut pakko ottaa opiksi. Lieveilmiöiden ennaltaehkäisy ei saa epäonnistua, kun elämä alkaa normalisoitua – monella täysin muuttuneena. Kuntien hätä on todellinen. Edessä on taloudellisestikin vaikeita aikoja muun muassa nousevien veroprosenttien muodossa. Suomi on kuitenkin hyvinvointiyhteiskunta, joka ei jätä ketään pulaan. Tästä periaatteesta ei saa antaa piiruakaan periksi.