Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Ilveksellä ja Tapparalla on erilainen tapa hankkia pelaajia: ”Se on seuraava askel” – Jussi Tapolan rooli nyt poikkeuksellinen

Miten jääkiekon liigaseurat tekevät pelaajanhankintansa? Kenellä on suurin rooli, kun uusia pelaajia rekrytoidaan? Aamulehti otti selvää asiasta. Takavuosina liigajoukkueen kokoamisesta vastasivat enimmäkseen seuran toimitusjohtaja ja päävalmentaja – yhdessä tai erikseen. Tänä päivänä vastuu on siirtynyt entistä enemmän urheilujohtajille. – En usko, että missään liigaseurassa pelaajahankintoja tehdään enää valmennusvetoisesti. Urheilujohtajan vakanssi on tullut vahvasti Suomi-kiekkoon, KooKoon urheilupomo Jarno Kultanen sanoo. Liigaseurojen toimintatapojen välillä on kuitenkin eroja. Ilves rakentaa aiemmin St. Louisin kykyjenetsijänä toimineen Timo Koskelan vetämänä omanlaista urheilujohtamisen mallia, jossa joukkueen kokoaminen on toimiston harteilla. Urheilujohtaja Koskela vastaa pelaajatarkkailusta ja tekee yhdessä toimitusjohtaja Risto Jalon ja Ilves-Hockey Oy:n puheenjohtaja Jyrki Sepän kanssa ratkaisut kauden alla tehdyistä pelaajahankinnoista. Valmennus ei ole mukana näitä päätöksiä tehtäessä. – Olemme kokeneet, että tämä malli toimii meillä. Valmentajille on suuri helpotus, kun he voivat keskittyä valmentamiseen. Uskon, että tulevaisuudessa moni muukin seura siirtyy tähän suuntaan, Koskela ennakoi. Kun valmentajat eivät kokoa joukkuetta, heillä ei lähtökohtaisesti ole omia suosikkipelaajia. – Valmennuksen on helpompi kehittää pelaajia, jotka eivät ole heidän valitsemiaan. Jokainen pelaaja lähtee samalta viivalta. Koskelan mielestä ei kuitenkaan kannata puhua kauhean radikaaleista muutoksista toimintatavoissa. – Valmentajat ovat mukana keskusteluissa ja kuulemme heidän mielipiteitään, jos kauden aikana hankitaan uusia pelaajia. Olisi ihan hölmöläisten hommaa, jos toisimme joukkueeseen (kesken kauden) uusia pelaajia, vaikka valmentajien mielestä heille ei ole tarvetta. Leinoselle voi aina soittaa Tappara luottaa laajahkon ydinryhmän asiantuntemukseen. Urheilu- ja kehitys johtaja Jussi Tapola kartoittaa pelaajia apunaan juniorivalmennuksen johtaja Kimmo Vähä-Ruohola . Jos sopivan tuntuinen pelaaja löytyy, valmennus Jukka Rautakorven johdolla tutkii pelaajaa tarkemmin videonauhoilta ennen virallista hankintaa. Myös uusi toimitusjohtaja Mika Aro ja Tamhockey Oy:n puheenjohtaja Heikki Penttilä ovat mukana palavereissa, joissa pelaaja-asioita pohditaan. Pitkän ja ansiokkaan päivätyön tehnyt Mikko Leinonen jäi virallisesti eläkkeelle toimitusjohtajan paikalta, mutta hän on jatkossakin käytettävissä neuvonantajana. – Hänelle voi aina soittaa ja kysyä mielipidettä. Joskus häneltä tulee vinkkiä, että katsopa tuota pelaajaa, Tapola kertoo. Tapolan tilanne on varsin erikoinen. Hän kokoaa Tapparan ensi kauden joukkuetta uudelle päävalmentajalle – joka on Jussi Tapola! Toimenkuvat vaihtuvat Tapparassa niin, että tulevalla kaudella Jukka Rautakorpi siirtyy urheilujohtajaksi ja Tapola penkin taakse päävalmentajaksi. Tapparan käyttämä kierrätysmalli on edistyksellinen ja ainutlaatuinen Liigassa. – Toimintatavat eivät kuitenkaan muutu. Hankinnat tehdään ja valmistellaan jatkossakin yhteistyössä, Tapola uskoo. Tapolan mielestä Suomen pelaajamarkkinat ovat rajalliset. – Jos vertaa vaikka Pohjois-Amerikkaan, niin täällä kuviot ovat erilaiset. NHL-seuroille pelaajamarkkinat käsittävät koko maailman. Suomessa maajoukkuepelaajia tai muiden liigaseurojen saatavilla olevia pelaajia ei ole kovin paljon. Riskit kasvavat, kun pelaajia haetaan maan rajojen ulkopuolelta. – Koskaan ei voi tietää varmaksi, kuinka ulkomaalainen pelaaja sopeutuu. Sama koskee tavallaan myös nuoria suomalaispelaajia, jotka muuttavat ensimmäistä kertaa pois kotoa. Ruotsin huippuseuroissa urheilujohtajilla on jo NHL-tyylisesti alaisinaan kykyjenetsijöitä, jotka auttavat pelaajatarkkailussa ja pelaajien taustojen selvittelyssä. – Siihen suuntaan mennään Suomessakin jollain aikavälillä. Se on seuraava askel urheilujohtamisessa, Timo Koskela uskoo. Mukanaolo sitouttaa Viime keväänä Suomen mestaruuden voittaneessa HPK:ssa urheilujohtaja Mika Toivola ja päävalmentaja Antti Pennanen tekevät tiivistä yhteistyötä. Prosessi etenee niin, että valmentaja kertoo minkä tyyppisiä pelaajia joukkue tarvitsee. – Sitten haetaan sopivia ja vertaillaan yhdessä heidän ominaisuuksiaan. Toivolalla on valmentajatausta. Hän uskoo, että mukanaolo päätöksiä tehtäessä sitouttaa valmentajan seuran projektiin. – Itse en valmentajana edes peluuttaisi sellaista pelaajaa, jota en olisi joukkueeseen halunnut, Toivola sanoo. ”Valmentajat eivät tule toimistolle vaatimaan” KooKoossa urheilujohtaja Jarno Kultanen ja Jussi Ahokkaan johtama valmennus miettivät yhdessä pelaajarekrytointeja. – Mutta sellaista kulttuuria meillä ei ole, että valmentajat tulevat toimistolle vaatimaan vahvistuksia, Kultanen paaluttaa. Kouvolan naapurikaupungissa Lahdessa toimintamalli on tietyltä osin samantyylinen kuin Ilveksessä. ”Toiminnan pitää olla pitkäjänteistä” HIFK:n urheilujohtaja Tobias Salmelainen sanoo, että suuri osa hänen ajastaan kuluu pelaajien tarkkailemiseen ja näiden taustojen selvittämiseen. – Valmentajan aika menee pelaajien ja joukkueen pelin kehittämiseen. Tunnit eivät mitenkään riitä siihen, että hän tämän lisäksi vielä ”scouttaisi” pelaajia. Meillä IFK:ssa pyritään siihen, että valmentaja pystyy mahdollisimman hyvin keskittymään valmentamiseen, Salmelainen selvittää. Salmelainen sanoo, että hänellä on päävastuu ja päätäntävalta, kun joukkuetta kootaan. – Mutta käymme yhdessä valmentajan kanssa läpi eri (pelaaja)vaihtoehtoja. Voin hyväksyä, jos valmentaja ei halua jotain tiettyä pelaajaa, mutta silloin pitää olla hyvät perustelut, miksei pelaaja kelpaa. Pelkkä mututuntuma ei riitä, vaan hänen on pitänyt nähdä pelaajan pelaavan. Salmelainen tähdentää, että seuralla pitää olla pitkän tähtäimen suunnitelma. – Ei voi olla niin, että seuran toimintakulttuuri muuttuu aina, kun valmentaja vaihtuu. Toiminnan pitää olla pitkäjänteisempää, Salmelainen painottaa.