Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Maaseutua ei pian ole, se pitää tuoda – vain maahanmuutosta voi olla apua kuihtuvien alueiden väestöpulaan

Pirkanmaan maakuntakaava on vuodelta 2017. Kaava ohjaa kuntien yleis- ja asemakaavoitusta ja muuta yhdyskuntarakenteen suunnittelua. Liikenneyhteydet ja asumisen sijoittuminen pohjaavat maakuntakaavaan. Nykyisen kaavan lähtökohtana on, että Pirkanmaalla on vuonna 2040 noin 620 000 asukasta. Se on 120 000 enemmän kuin kaavaa laadittaessa. Sen mukaisesti on kaavan osoittama Pirkanmaan infran tarve arvioitu. Kasvun painopistealueina kaavassa ovat Tampereen ydinkaupunkiseutu ja eteläinen Helsinki–Hämeenlinna–Tampere-vyöhykkeen suunta sekä seutukeskukset. Maanantaina maakuntakaavalta vedettiin matto alta. Tilastokeskuksen tuore väestöennuste sanoo, että väkiluvun kasvu jää 25 000:een, ja vuonna 2040 pirkanmaalaisia on 542 000. Taustalla on syntyvyyden lasku . Ennusteen kuntakohtaiset luvut kertovat vielä karumpaa kieltä. Painopistealueista kasvaisi vain Tampere ympäristökuntineen. Muu taantuu. Esimerkiksi Kihniön, Ruoveden ja Mänttä-Vilppulan väestöstä katoaa neljäsosa, mikäli ennuste toteutuu. Mihin silloin tarvitaan vaikkapa kaikkia listattuja tai jo rahoituksen saaneita tiehankkeita, jos liikenne ei kasvakaan? Moniko kunta ylipäätään pysyy Pirkanmaalla pystyssä, jos reuna-alueet ”mummoutuvat”, kuten aluetutkija Timo Aro kysyy. Ennusteet eivät aina toteudu. 2000-luvun alussa Tilastokeskus ennusti Valkeakoskella asuvan noin 17 300 asukasta vuonna 2030. Nyt Valkeakoskella on 21 100 asukasta, kun kaupunki kaavoitti ja markkinoi menestyksellisesti. Tilastokeskus ennustaa 19 933 asukasta vuodelle 2040 Väestön keskittymiselle ei mahda mitään, mutta pohjalaiskunnan esimerkki voi avata silmät. Närpiön kaupungissa on noin 9 500 asukasta – heistä yli 1 000 on maahanmuuttajia. Närpiössä ei ole odoteltu onnenpotkua, joka kääntäisi maan sisäisen muuttoliikkeen. Se avasi ovensa. Ensimmäiset tulijat olivat vietnamilaisia pakolaisia 1980-luvulla. Nyt maahanmuuton peruste on työ. Närpiön työttömyysaste oli elokuussa 3,1 prosenttia. Ilman uusia asukkaita kasvihuoneet ja verstaat eivät pyörisi. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Närpiön asukasluku kasvaa hivenen vuoteen 2040 mennessä. Työikäisiä on edelleen enemmän kuin lapsia ja eläkeläisiä. Auttaisiko resepti moneen vaivaan muuallakin?