Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Poliitikoilla olisi paljon opittavaa urheilusta – kangasalalainen pelto on tästä todiste

Esitin tämän kysymyksen kymmenille ihmisille Kangasala-Jukolassa päättyneenä viikonloppuna. Tiivistäisin vastaukset seuraaviin sanoihin: suunnistus, yhdessä tekeminen, yhteenkuuluvuus, iloinen tunnelma ja Suomen luonto. Urheilulla on nykypäivänä kovin harvinainen kyky tuoda suomalaiset yhteen. Joko yhteen paikkaan tai vähintäänkin television äärelle. Esimerkkejä tästä on monia ja vuotuinen Jukola-viestitapahtuma on yksi parhaista. Kun Kangasalla katseli ympärilleen, näki muun muassa tuhansien telttojen peltoalueen ja tuhansien suunnistajien Venlojen ja Jukolan viestien lähdöt. En laskenut, mutta väitän, että näin viikonloppuna myös tuhansia hymyjä. Näytti siltä, että ihmiset nauttivat yhdessäolosta ja yhteenkuuluvuudesta. Jukola ei ole ainoa urheilutapaus, joka tuo suomalaiset yhteen vuosittain. Toinen sellainen on jääkiekon miesten MM-kisat. Toukokuun lopun MM-finaali Suomen ja Kanadan välillä keräsi MTV3-kanavalle 2,47 miljoonan suomalaisen keskikatsojamäärän. MM-välierän Suomi–Venäjä keskikatsojamäärä oli 1,66 miljoonaa – tismalleen sama kuin puolivälierässä Suomi–Ruotsi. Määrät ovat huimia viisimiljoonaiselle kansalle. MM-finaalin jälkeen suomalaiset pakkautuivat yhdessä toreille. Tuntemattomat ihmiset halailivat, nauroivat ja iloitsivat yhdessä. Kenties jopa pulahtivat suihkulähteeseen. Mikä muu asia yhdistäisi suomalaisia, kuten urheilu tekee? Euroviisut tai Linnan juhlat voisivat läpäistä seulan. Entä voisiko suomalainen politiikka ottaa oppia urheilusta? Politiikalla vaikuttaa olevan suomalaisiin erottava vaikutus. Ehkä se johtuu siitä, että politiikkaa itseään tehdään usein erikseen eikä yhdessä. Jos Leijonat olisi pelannut Slovakian MM-kisoissa erikseen, torilla ei olisi tavattu. Poliittinen peli olisi tuhonnut Marko Anttilan Mörkö-ilmiön, Jukka Jalosen kultatuolin ja Kevin Lankisen torjuntatyöskentelyn. Urheilu voisi ratkoa myös muita politiikan ongelmia. Kansanterveytemme rapautuu, mikä maksaa miljardeja Suomen valtiolle, kuten Urheilusanomat kertoi artikkelissaan vuonna 2015. Suomea uhkaa lasten ja nuorten liikuntapommi, artikkeli julisti. Liikunta on ilmeinen parannuskeino tähän. Urheilu ja liikunta eivät kuitenkaan tunnu olevan pääministeri Antti Rinteen hallituksen ajatusmaailman keskiössä. Uudella hallituksella ei ole enää edes selkeää urheiluministeriä, eikä urheilua tai liikuntaa juuri mainittu ennen eikä jälkeen eduskuntavaalien. Se on sääli. Urheilun maailmalla olisi paljon opetettavaa. Kirjoittaja on Aamulehden urheilutoimittaja.