Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Verokeskustelun kateus ja katkeruus kannattaisi kääntää kiitollisuudeksi ja kannustaviksi esimerkeiksi

Tällä viikolla julkistettiin vuosittaiset verolistat. Päivää voisi alkaa kutsua Onnistuneiden Omistajien Päiväksi tai Kansalliseksi Omistajuuden Juhlapäiväksi, koska kaikkien maksettujen verojen, niin ihmisten ansiotulojen ja pääomatulojen kuin yritysten yhteisöverojen, takana on yksityinen omistus, joka on onnistunut luomaan voittoja ja vaurautta. Julkinen sektori ja hyvinvointiyhteiskunta rahoitetaan viime kädessä yksityisen sektorin veroilla. Omistajuus on keskeisin keino luoda vaurautta sekä yksilön, yritysten että yhteiskunnan näkökulmasta. Verotilastojen kärkipäähän on liki mahdotonta päästä pelkkänä palkansaajana ilman omistajuutta. Parhaat tulot on pääasiassa luotu omistamalla erinomaista yritystoimintaa. Kärjessä ovat yleensä omistuksensa myynnillä kertatilin tehneet yrittäjät. Saman omaisuuden voi kuitenkin myydä vain kerran. Vaikeampaa on pysyä listoilla vuodesta toiseen toistuvilla tuloilla. Verolista- ja vaurauskeskustelua kannattaa katsoa kansainvälisessä valossa. Ruotsalaisia miljonäärejä on dollareilla mitattuna noin 500 000, kun suomalaisia on noin 66 000. Forbesin listan miljardöörejä Ruotsissa on 33, Suomessa kuusi. Ruotsissa yksityistä varallisuutta on 1 300 miljardia euroa, Suomessa 350 miljardia. Erot ovat valtavat. Ruotsalaiset ovat kauttaaltaan meitä rikkaampia. Omaisuuden jakautuminen on Suomessa ennätystasaista. Väestön rikkain kymmenen prosenttia omistaa noin 45 prosenttia varallisuudesta. Tämä on selvästi alle Euroopan ja OECD-maiden keskiarvon. Esimerkiksi USA:ssa rikkain kymmenys omistaa 79 prosenttia varallisuudesta. Köyhyysaste on Suomessa alhainen, 6,3 prosenttia, verrattuna muihin maihin. Me pidämme huolen heikompiosaisista, kuten kuuluukin. Me emme Suomessa osaa omistaa ja luoda vaurautta. Etenkin viimeinen vuosikymmen on osaltamme heikko. Maamme historian arvokkain yritys Nokia Oyj oli huipulla 222 miljardin arvoinen yhtiö 2000-luvun alussa. Tuolloin 0,5 prosentin omistusosuus yhtiöstä olisi riittänyt miljardööriksi. Nyt yhtiön arvo on alle kymmenesosa tuosta, alle 20 miljardia, ja suunta näyttää jälleen alaspäin, kunnes joku ulkomainen kilpailija ostaa sen pois. Vertailun vuoksi Norjan kansallinen öljyrahasto oli 2000-luvun alussa arvoltaan noin 38 miljardia euroa. Tällä hetkellä se on yli 1 000 miljardia euroa. Norjalaisten öljyn määrä ei ole lisääntynyt vaan vaurauden moninkertaistaminen on tehty sijoittamalla taitavasti kansainvälisillä markkinoilla. Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen vitseissä me taidamme olla se, kenen kustannuksella nauretaan. Björn Wahlroos yritti olla uudessa kirjassaan synkästä analyysista huolimatta toiveikas Suomen tulevaisuuden suhteen. Kehitys ei muutu, jos emme opi paremmin kasvattamaan onnistuneella yritystoiminnalla yksityistä pääomaa. Verokeskustelun kateus ja katkeruus kannattaisi kääntää kiitollisuudeksi ja kannustaviksi esimerkeiksi, koska tästä kakun kasvamisesta kaikki hyötyvät. Kirjoittaja on pääomasijoittaja ja omistajuuskirjailija.