Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

THL:n tutkimus: Sisäilma ei ole niin vaarallista terveydelle kuin ihmiset kuvittelevat

Suomalaiset pitävät vähäistäkin kosteusvauriota riskinä terveydelle. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kansallisesta sisäilmakartoituksesta. Tutkimuskyselyyn vastanneista reilusti yli puolet koki, että vähäinenkin kosteusvaurio on niin vakava riski terveydelle, että vaurioon pitää puuttua välittömästi. Kuitenkin tutkimustiedon perusteella lähes kaikissa rakennuksissa esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioita niiden elinkaaren aikana, THL huomauttaa. Vain pieni osa kosteusvaurioista on niin vakavia, että ne lisäävät riskiä sairastua astmaan. Siihen, kuinka suuri riski kosteusvaurio on terveydelle, vaikuttaa moni muukin asia. – Perusperiaate on, että kosteusvauriot tulee ennaltaehkäistä ja korjata. Kuinka suuri terveysriski on ja miten nopeasti toimenpiteisiin pitää ryhtyä, riippuu muun muassa kosteusvaurion laajuudesta sekä siitä, miten paljon tiloja käytetään, kertoo professori Juha Pekkanen tiedotteessa. Tarkka tutkimus tarvitaan Noin kaksi kolmasosaa vastaajista piti muun muassa sädesienen esiintymistä varmana merkkinä sisäilman haitallisuudesta. Tutkimustiedon mukaan sädesienet voivat kyllä kertoa kosteus- ja mikrobivauriosta, mutta niiden löytäminen rakennuksesta ei automaattisesti osoita, että rakennuksen käyttämisestä olisi haittaa terveydelle. – Rakennuksen tilanne tulee arvioida kokonaisvaltaisesti pätevien ammattilaisten voimin, sanoo THL:n tutkimusprofessori Anne Hyvärinen . Sädesieniä on ympäristöstämme paljon, kuten luonnossa mullassa ja sulan maan aikana ulkoilmassa. THL:n Kansallinen sisäilmakartoitus 2018 -tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa väestön käsityksiä sisäilman terveysvaikutuksista. Postitse koteihin lähetettyyn kyselyyn vastasi 1797 satunnaisotannalla valittua 25-64-vuotiasta. 1. Tärkeimmät sisäilman epäpuhtaudet, jotka lisäävät suomalaisten sairastumisen riskiä, ovat ulkoilmasta tulevat pienhiukkaset, tupakansavu, maaperästä tuleva radonsäteily ja rakennusten kosteusvauriot. 2. Oireet ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä, kun altistus loppuu. Oireina voi esiintyä hengitystie- ja ärsytysoireita sekä yleisoireita kuten päänsärkyä. 3. Tutkimustiedon perusteella sisäilmaan liitettyä oireilua ei voi kuitenkaan käyttää suoraan sisäilman haitallisuuden mittarina, koska oireilu on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat monet muut seikat, kuten ikä ja terveydentila. 4. Jos epäilet sisäilmaongelmaa rakennuksessa, ota yhteyttä rakennuksen omistajaan tai sen edustajaan, kuten isännöitsijään. Rakennuksen omistaja on vastuussa sisäilmaongelman selvittämisestä ja korjaamisesta. Lähde: THL