Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Lähijunaliikenteessä on mahdollisuuksia

Tampere on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2030 mennessä (Kestävä Tampere 2030 -ohjelma). Samaan aikaan Tampere ja sen ympäristö kasvavat voimakkaasti ja liikennemäärät lisääntyvät. Yhdistelmä on haastava. Yksi ratkaisu tähän ongelmaan olisi joustava eri liikennemuotojen yhdistelmä. Lähijuna olisi yksi erinomainen osa tätä ratkaisua, kuten Aamulehdestäkin olemme saaneet lukea 24.8., 28.8. ja 29.8. Tampereelta on olemassa raiteet jokaiseen neljään pääilmansuuntaan. Niillä kulkee jo jonkin verran lähijunaliikennettä, mutta lähijunaseisakkeita on vähän ja vuorovälit ovat liian harvat. Itse käyttäisin lähijunaa, jos se olisi kohtuuhintainen ja riittävän nopea, sillä olisi 15 minuutin vuorovälit ja se tarjoaisi paljon mahdollisuuksia liikkua useisiin määränpäihin. Uskon ison joukon ihmisiä ajattelevan samaan tapaan. Hinnoitteluun voidaan ainakin aluksi vaikuttaa joukkoliikennetuella. Riittävä nopeus saavutetaan jo itsessään ruuhkattomilla ja liikennevalottomilla junaraiteilla. Tiheiden vuorovälien edellytyksenä on, että lähijunalla on paljon käyttäjiä. Käyttäjiä taas saadaan vain kun seisakkeita ja mahdollisia määränpäitä on riittävästi. Oma ajatukseni käyttäjämäärien ja määränpäiden lisäämiseksi, seisakkeiden määrän kasvattamisen lisäksi olisi liittää lähijuniin polkupyörävaunu. Sellaisia on käytössä ainakin Itävallan ja Tanskan lähijunaliikenteessä. Lähijunan ja polkupyörän yhdistelmä mahdollistaisi joustavan ja nopean liikkumisen sekä suurentaisi seisakkeiden vaikutusalueita, mikä toisi lisää potentiaalisia käyttäjiä sekä tarjoaisi lisää potentiaalisia määränpäitä. Hyviä seisakkeen paikkoja olisivat mielestäni alueet, joilla ei ole toimivaa julkista liikennettä, joissa on liikenteellisiä solmukohtia, joissa asuu paljon ihmisiä tai joissa on paljon työpaikkoja. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi idän suunnassa Ruutana, Kangasalan asema (Lamminrahka), Vatiala–Vehmainen, Ristinarkku ja liikenteellinen solmukohta Hervannan valtaväylän ja junaradan risteyskohdassa. Tulevaisuudessa kaavoituksen avulla voisi myös rakentaa kokonaan uusia alueita radan yhteyteen. Spekulaatioita on ollut raitiotien jatkamisesta Kangasalle ja Ylöjärvelle, mutta mielestäni se ei ainakaan kustannuksellisesti ole perusteltua. Esimerkiksi Tampereen raitiotien Pyynikintorilta Lentävänniemeen kulkevan jatko-osan infrastruktuurin kustannusarvio on ollut 60 miljoonan euron paikkeilla (AL 6.11.2018). Tesoman lähijunaseisakkeen kustannusarvio on ollut 2,7 miljoonaa euroa (Tesoman seisakeselvitys 26.11.2014). On kustannustehokkaampaa täydentää olemassa olevaa infrastruktuuria kuin rakentaa kokonaan uutta. Olisi järkevää kokeilla lähijunaseisakkeiden määrän lisäämistä ja tämän vaikutusta liikennemääriin ennen kuin aloitetaan uusien raitiotieinfrastruktuurien rakentaminen.