Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Iso suku kohtasi yllättävän ongelman, kun yhteisen pankkitilin viimeinen hoitaja kuoli: ”Nostan tässä kohtaa kädet pystyyn”

Kahdeksan sisarusta perusti 1940-luvulla yhteisen haudan hoitoon rahaston, jota varten avattiin tili paikalliseen pankkiin. Suvun hauta sijaitsee Mänttä-Vilppulaan kuuluvalla Pohjaslahdella. Sukuhaudassa lepää 1940-luvulla kuolleiden Manu ja Eriika Aitolahden lisäksi kaikkiaan 11 Aitolahden sisarusta ja heidän jälkeläisiään. Kuolinpesän varojen hoidon otti tehtäväkseen yksi sisaruksista ja hänen kuoltuaan vainajan poika. Hoidettavaksi tuli tuossa vaiheessa myös kaksi muuta sisarusten kuolinpesien perustamaa tiliä, joiden varoja käytettiin niin ikään yhteisen sukuhaudan hoitoon. Nyt viimeinenkin tilinhoitaja on kuollut ja ongelmaksi on muodostunut tilien jatkohoito. Laaja kuolinpesä ei pääse eroon 80 vuotta vanhoista haudanhoitotileistään. OP-ryhmään kuuluvissa kahdessa pankissa on nyt kolme yhteisen haudan hoitoon tarkoitettua tiliä, joilla on varoja yhteensä noin 5 500 euroa. 150 euroa vuodessa Eläkkeellä oleva Ylöjärven apulaiskunnanjohtaja ja tekninen johtaja Kauko Peltomaa kuuluu Aitolahden sukuun. Häntä pyydettiin selvittämään tilien tilannetta, kun viimeinenkin tilinhoitaja oli kuollut. –  Varsin pian selvisivät yhteisten haudan hoitoon tarkoitettujen tilien käyttöön liittyvät ongelmat, mutta saimme sovittua Mänttä-Vilppulan seurakunnan kanssa sukuhaudan hoidon ainakin tälle vuodelle, selvittää Peltomaa. Mänttä-Vilppulan seurakunta veloittaa haudan hoitamisesta 150 euroa vuodessa Noin 20 kuolinpesää Kauko Peltomaa sanoo, että haudan hoitoon käytettävä summa on pieni, eikä tileilläkään ole suuresti varoja, mutta tavalliselle ihmiselle laajan kuolinpesän tilien hoito on iso urakka. Jos apuun palkattaisiin pesänselvittäjä, tileillä olevat varat hupenisivat hänen mukaansa siihen, jos riittäisivätkään. –  Osakkaita on noin 40, kuolinpesiä 20 ja perukirjoja kolmisenkymmentä. Matkan varrella on erottukin, joten on avioehtoja ja kaikkea muuta sellaista. Jo iäkkäitä serkkuja kuolee, joten ongelmaksi tulee, kuinka kauan heidän antamansa valtakirjat tilien hoitoon ovat voimassa. Pelkästään kaikkien asiakirjojen saaminen saattaa Peltomaan mukaan olla maallikkojäsenelle ylivoimainen tehtävä. On käynyt selväksi, ettei oikotietä asioiden hoitamiseen ole. "Suostumus tarvitaan” Kauko Peltomaa oli yhteydessä OP-ryhmän lakiosastoon selvittääkseen, olisiko tilien hoitamiseen mitään helpompaa keinoa. –  Valitettavasti kuolinpesän tilin käyttöoikeuksien saamiseen ei ole oikotietä. Tiliä saa käyttää osakas tai osakkaat tai pesän ulkopuolinen henkilö ainoastaan kaikkien pesän osakkaiden suostumuksella eli valtuutuksella, pankista vastattiin. Ainoa poikkeus on käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä, joka ei tarvitse valtakirjoja osakkailta tilin käyttöön. Pankki tarvitsee valtakirjojen lisäksi menehtyneen tilinomistajan perukirjan liitteineen sekä mahdollisten menehtyneiden osakkaiden perukirjat liitteineen, ennen kuin käyttöoikeuksia tiliin voidaan lisätä. "Laki ei tule vastaan" Tamperelaisen Asianajotoimisto Pirkka Lappalainen ky:n omistava Pirkka Lappalainen sanoo, ettei kyseistä tapausta voi tulkita millään kiireellisyyssäädöksilläkään. –  On ikävää, ettei voimassa oleva laki tule vastaan tällaisissa asioissa. Tällaisia ongelmia voi tulla jatkossa lisääkin, kun sosiaaliset suhteet etääntyvät ja menneiden sukupolvien ydinperheet hajaantuvat. Lappalainen toivoisi, että perintölainsäädäntöä pystyttäisiin jossakin vaiheessa uudistamaan ja luomaan kevennetty menettely pienille kuolinpesille, joissa on laaja osakasjoukko. Pesää lähellä olevat henkilöt voisivat hänen mukaansa hoitaa asioita joustavammin. "Nostan kädet pystyyn” Sukunsa haudan hoitoa ja tilien käyttöä selvittänyt Peltomaa havaitsi olevansa toivottoman tehtävän edessä. –  On pakko sanoa, että nostan tässä kohtaa kädet pystyyn. Tuollaisen 150 euron haudan hoitamiseen tarvittavan maksun voisi hoitaa joku pieni serkusporukka vaikka vuorotellen ja keskenään ilman valtavaa byrokratiaa. Kauko Peltomaa heittää esiin myös teoreettisen kysymyksen: ”Jos saisinkin kokoon säkillisen dokumentteja ja toimittaisin ne pankkiin, niin kukahan sen selvittäisi, ja aiheuttaisiko sekin kuluja kuolinpesälle”. –  Polttohautaus ja esimerkiksi uurnalehto taitavat olla ainoat keinot, joilla jälkipolville ei aiheuteta ongelmia haudan hoitamisesta. Mihin vaaditaan kuolinpesän kaikkien osakkaiden suostumus? Kuolinpesän kaikkien osakkaiden suostumus vaaditaan, kun nostetaan käteistä vainajan tililtä, tyhjennetään vainajan tallelokero, myydään vainajan arvopapereita tai pyydetään tietoja vainajan elinaikaisista pankkiasioista. Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita? Lakimääräiset perilliset eli lapset tai heidän jälkeläisensä, leski, jos puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen (leski on osakkaana siihen asti, kunnes puolisoiden välillä on toimitettu omaisuuden ositus) tai yleistestamentin saaja eli henkilö, jolle vainaja on testamentannut koko omaisuutensa tai osuuden siitä. Lähde: Finanssivalvonta