Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Miksi hyvin tienaavat nuoret karkaavat Tampereelta, vaikka avoimien työpaikkojen määrä maakunnassa kasvaa? Nuorten aikuisten houkuttelu ratkaisee kaupungin suunnan

Olen 27-vuotias ja olen kirjoilla Helsingissä. Olen siis keskivertotamperelainen. Kaksi kolmasosaa tamperelaisista ei ole paljasjalkaisia paikallisia, vaan minäkin tulin Tampereelle kotikunnastani Orivedeltä 18-vuotiaana. Ei-paljasjalkaisella paikallisella on oltava hyvät kengät jalassa, joten kenkätehtaastaan tunnetuksi tulleesta Orivedestä on hyvä muuttaa Tampereelle. 15–24-vuotiaat ovat Tampereen eniten kasvava väestöryhmä, ja suurin syy siihen on opiskelumahdollisuuksissa. Kuten monet muut, minäkin tulin Tampereelle opiskelemaan. Seitsemän opiskeluvuoteni aikana koin itseni tamperelaiseksi ja pidin Tampereesta kaupunkina. Olisin mielelläni jäänyt. Kun sain käteeni yhteiskuntatieteiden maisterin paperit 25-vuotiaana, keskivertotamperelaisen käyrä vei mennessään ja muutin pois. Työskentelin ensin Seinäjoella ja lähdin sitten Helsinkiin. Tampereen muuttotilasto puhuu karua kieltä: suuri osa pois muuttavista on 32 000–52 000 euroa ansaitsevia työikäisiä. Myös minä lähdin heti, kun aloin ansaita. Ongelman ei luulisi olevan työpaikkojen vähäisyydessä, sillä avoimia työpaikkoja on Pirkanmaalla tarjolla yhä enemmän. Erityisesti ravintola-alalla, rakennusalalla sekä hoito- ja hoiva-alalla on huutava pula työntekijöistä. Jostain syystä työttömät ja avoimet työpaikat eivät kohtaa. Minun kohdallani ongelma on väärä ala. Tampereella on runsaasti media-alan ammattilaisia ja kilpailu vähäisistä työpaikoista on kovaa. Myös Helsingissä riittää tekijöitä, mutta myös paikkoja on paljon enemmän. Vaikka Helsinki on kallis kaupunki asua, siellä riittää mahdollisuuksia kouluttautua uudelleen. Erilaisia kursseja on tarjolla runsaasti, ja myös vapaa-ajan mahdollisuuksia riittää. Jos omalta alalta ei onnistu saamaan työtä, muiden alojen töitä on runsaan tarjonnan vuoksi helppo löytää. Korkeasta vuokratasosta huolimatta työtä on kohtuullisen helppo löytää siksi aikaa, kun etsii elämälleen suuntaa. Tampereella sen sijaan vuokra-asuntojen hinnat alkavat huolestuttavasti lähestyä pääkaupunkiseudun hintoja, ja työttömyysaste hieman korkeampi kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Miksi en jäisi Helsinkiin, jossa tuntuu olevan enemmän tilaisuuksia lähes samalla hinnalla? Vuonna 2018 Tamperelta pääkaupunkiseudulle lähti 3 099 henkilöä. Pääkaupunkiseutu vetää erityisesti hyviä veronmaksajia, jotka ovat saaneet eväät elämään Tampereelta. Suurin muuttotappio syntyy 30–35-vuotiaiden kohdalla. Teen poikkeuksen keskiarvoon perhe- ja työsyistä, sillä muutan kirjani maaliskuussa Tampereelle. Tiedän kuitenkin, että moni nuori aikuinen on kotoisin kauempaa kuin Pirkanmaalta, eikä palaa perheen vuoksi. Nuorten paluumuuton, tai sen puutteen, tärkeimmät syyt lienevät työ ja mahdollisuudet vapaa-ajan harrastuksiin. Näiden mahdollisuuksien parantamiseen pitää riittää rahkeita myös Tampereella. Nuoret aikuiset saa pysymään paikkakunnalla tarjoamalla mahdollisuutta täydennyskoulutukseen, työhön ja merkitykselliseen vapaa-aikaan. Mahdollisuuksia pitää olla ennen kuin nuoret aikuiset muuttavat pois, sillä he eivät välttämättä palaa. Minulla on kohtalokkaaseen 30 vuoden ikään vielä matkaa. Ehkä ikäisteni muuttotappio käännetään voitoksi siihen mennessä. Oletko Helsingistä muuttanut paluumuuttaja? Jaa kokemuksesi elina.venttola@aamulehti.fi Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.