Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Laki kiristyy pikavippien osalta kuunvaihteessa – Kulutusluotoille 20 prosentin korkokatto ja luottokustannuksille 150 euron vuosiraja

Kuluttajansuojalaki kiristyy ensi viikolla kulutusluottojen osalta. Kulutusluotoille asetetaan 20 prosentin korkokatto. Muita luottokustannuksia saa jatkossa periä enintään 0,01 prosenttia päivässä ja 150 euroa vuodessa. Luottokustannuksia ei myöskään saa periä ennakkoon yli vuoden ajalta. Muutos koskee suurinta osaa kuluttajaluottoja, kuten pikavippejä. Lakimuutoksen ulkopuolelle jää vakuudelliset asuntoluotot ja liikennevälineiden, kuten autojen, osamaksukauppa. Oikeusministeriön osastopäällikön Antti Leinosen mukaan muutoksen kautta kuluttajien on helpompi hahmottaa, mikä on koron ja kulun ero. Olennaisesti laissa muuttuu laskentatapa, kun kulutusluottojen osalta luovutaan todellisen vuosikoron käsitteestä. Leinosen mukaan todellinen vuosikorko on toimiva ja vertailukelpoinen luku pitkäaikaisemmissa ja pääomaltaan suuremmissa luotoissa, kuten asuntoluotoissa. – Pikaluotot on tuotteina hyvin erilaisia, joten niissä se todellinen vuosikorko kertoo huonosti luoton todellisesta hinnasta. Korko- ja kustannuskaton lisäksi maksuajan pidentämisestä perittäviä maksuja rajoitetaan. Maksuajan pidentämisestä ennen eräpäivää saa periä kuluttajalta enintään 5 euroa, jos maksuaika pitenee vähintään 14 päivää. Pidentämisestä saa periä kuluja enintään 20 euroa vuodessa. Lakimuutokseen sisältyy myös sanktio. Jos luotonantaja rikko korko- tai luottokustannuskattoa koskevaa sääntelyä, kuluttajalta ei saa periä korkoa eikä luottokustannuksia lainkaan. Koskee myös perinteisiä toimijoita Pikavippejä rajoitettiin jo vuonna 2013, jolloin alle 2000 euroa olevan pikavipin todellinen vuosikorko sai olla maksimissaan 50 prosenttia viitekoron päälle. Leinosen mukaan edellisen sääntelyharjoituksen isoin haaste oli kyseinen 2000 euron raja, jota kierrettiin tarjoamalla isompia luottoja. Uutta lakia valmisteltaessa Leinosen mukaan haettiin rajoja, jotka olisivat kohtuullisia kaikkien näkökulmasta. Laki koskettaa kaikkia kulutusluottoja, joten myös pankkien pitää muuttaa esimerkiksi luottokorttiensa sopimusehtoja. Nordean Tampereen toimipaikanjohtaja Tomi Tulonen muistuttaa, että muutos koske vain lakimuutoksen jälkeen uuden luoton tai luottokortin hakijoita ja vanhan luoton korottajia. Olemassa olevia luottoja uusi sääntely ei koske. – Muutos tarkoittaa kannaltamme lähinnä hintarakenteiden yksinkertaistamista ja kommunikoimista uusille asiakkaille. OP-ryhmän Anssi Huhdan mukaan suurin muutos pankkien näkökulmasta on luottokustannusten 150 euron raja. – Esimerkiksi isomman luoton kohdalla avausmaksu on saattanut olla yli 150 euroa. Huhdan mielestä lakimuutos on positiivinen asia. Laki poistaa korkojen ja palkkioiden ylilyöntejä alalta sekä suojaa kuluttajaa. – Omasta pankista luottojen hakeminen tulee varmaan tavallisemmaksi. Positiivinen luottorekisteri Vaikka Suomessa on lainmukainen velvollisuus aina tarkistaa luoton hakijan maksukykyisyys. Aina kuitenkaan luotonmyöntäjät eivät varmista riittävän hyvin velallisen rahatilannetta. Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu ongelmaan ratkaisu: positiivinen luottorekisteri. Leinosen mukaan positiivisessa luottorekisterissä on yksinkertaistaen kyse siitä, että kaikkien kansalaisten eri tahoilta saamat luotot ovat luotonantajille nähtävillä nopeasti ja reaaliaikaisesti jostain sähköisestä palvelusta. – Siinä vaiheessa jokaisella luotonantajalla on helppo ja kustannuksiltaan kohtuullinen tapa luotettavasti selvittää luoton hakijan velkatilanne, tilanne paranee edelleen verrattuna nykytilanteeseen.