Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Lukija: Kolme syytä puolustaa käteistä rahaa

Aamulehden Moro-liitteessä(2.4.2020) oli juttu käteisen käytön vähenemisestä koronakriisin yhteydessä. Käteinen nousi puolivahingossa tikunnokkaan, kun WHO:n edustajan lausuntoa käsihygieniasta siteerattiin virheellisesti mediassa. Kysymyksee,n levittääkö käteinen koronavirusta, WHO:n edustaja oli korostanut hyvän käsihygienian merkitystä myös käteisen käsittelyn yhteydessä. Tämä uutisoitiin varoitukseksi, että korona saattaa levitä käteisen yhteydessä. WHO:n edustaja korjasi uutisen saman tien, todeten että näyttöä koronan leviämisestä käteisen välityksellä ei ole. Korjaus ei levinnyt läheskään yhtä laajalle kuin pelkoa aiheuttanut valeuutinen. Uutisen seurauksena käteisen käyttäminen on vähentynyt merkittävästi myös Suomessa. Jatkuessaan tämä tilanne saattaa johtaa ei-toivottaviin seurauksiin. Käteisen käytön väheneminen johtaa ongelmiin huoltovarmuuden näkökulmasta. Käteisen kuluttajille jakavat yksityiset toimijat, kyseessä on puhdas liiketoiminta. Jos liiketoiminta ei kannata, käteinen ei liiku. Suomen Pankilla on velvoite hoitaa käteisen rahan jakelua, mutta sen toimintojen pitkään jatkuneen alasajon jälkeen sillä ei ole käytännön mahdollisuuksia toteuttaa itsenäisesti tehtäväänsä. Miten huoltovarmuus ja ihmisten kaupassa asiointi mahdollistetaan jos terrori-iskun, suuren tietoliikennehäiriön tai luonnonmullistuksen seurauksena maksujärjestelmät romahtavat usean päivän tai jopa viikkojen ajaksi? Kaikki ihmisten vauraus ja käytettävissä olevat varat ovat yhdessä järjestelmässä. Korona on osoittanut että täytyy varautua myös epätodennäköisiin skenaarioihin. Käteinen työllistää suoraan ja välillisesti tuhansia ihmisiä. Moni ei tule ajatelleeksi, että kaikki maksuvälineet tarvitsevat erilaisia prosesseja ennen kuin ne päätyvät kuluttajan käyttöön. Maksukorteissa nuo ovat tietoteknisiä, käteisellä fyysisiä. Rahan käsittely työllistää suomalaisia kaupassa, pankeissa, kuljetuksessa ja käsittelyssä suuren määrän, vaikka sen kustannukset eivät ole merkittävästi korttimaksua suuremmat. Erityisesti olisi syytä miettiä, maksammeko maksamisesta monikansallisille korttiyhtiöille ulkomaille, vai suomalaisten työntekijöiden työllistämiseksi. Käteisen väheneminen eriarvoistaa. Maassamme on edelleen valtava määrä ikäihmisiä ja muita ryhmiä, joille kortilla maksaminen ei ole vaihtoehto. Esimerkiksi rahanhallinnan kanssa kamppaileville käteinen on keino hahmottaa omaa talouttaan ja rahankäytön kohteita. Mitä vähemmän käteistä käytetään, sen heikommin sitä on saatavilla. Jos käteistä ei käytetä, se viimeinenkin automaatti saattaa lähteä kylänraitilta. Tässä tilanteessa on tärkeää huolehtia turvallisuudesta ja terveydestä. Koronan vastainen taistelu ei saa aiheuttaa pysyvää haittaa huoltovarmuudelle, ikäihmisten ja muiden käteistä tarvitsevien elämisen edellytyksille ja suomalaiselle työllisyydelle. Kirjoittajat ovat pääluottamusmies Avarn Cash Solutions Oy:ssa ja pääluottamusmies Loomis Oy:ssä.