Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Pirkanmaalla vieraillut Kulmuni ei usko elvytyspaketin rahoitukseen uusilla EU-veroilla: ”Euroopan elpyminen on tärkeää, mutta siitä täytyy olla myös hyötyä meille”

Euroopan unionin johtajat neuvottelevat tänään perjantaina ja huomenna lauantaina Euroopan unionin elvytysrahastosta Brysselissä, Belgiassa. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni vieraili elvytysrahaston neuvottelujen kynnyksellä Pirkanmaalla tapaamassa paikallisia puolueen jäseniä ja kannustamassa heitä osallistumaan ensi vuoden kuntavaaleihin. Kierroksen aikana moni kysymys sivusi neuvoteltavaa elvytyspakettia, josta on ennustettu ratkaisevaa askelta Euroopan komission toimivallan kasvuun ja Euroopan yhdentymiseen. Aiemmin tällä viikolla perustuslakivaliokunta pehmitti kantaansa siitä, että EU-tasoisen elvytyspaketin hyväksyminen rajoittaisi Suomen omaa budjettivaltaa. Suurempi velan osuus Kulmunin mukaan keskustan kanta on yhtenevä hallituksen kannan kanssa. Hän käyttää kannasta sanaa ”ratkaisukeskeinen”, mutta ratkaisun löytämisen lisäksi rahastolle on kolme suurta ehtoa: – Sen täytyy olla pienempi, laina-ajan lyhyempi ja sen pitää olla lainapainotteisempi, Kulmuni sanoo. Tarkkoja rajoja hyväksyttäville ja hylättäville määrille hän ei nimeä. –  Mielelläänhän ne luvut, joita julkisuudessa on ollut, voisivat olla kokonaisuudessaan pienempiä ja toisin päin, eli lainat isommassa osassa, hän sanoo. Eduskunnan suuri valiokunta päätti torstaina, millaisen ratkaisun se voi hyväksyä elvytysrahastosta perjantaina aloitettavissa neuvotteluissa ja ohjeisti siitä kokoukseen osallistuvaa pääministeriä Sanna Marinia . Kulmuni itse on suuren valiokunnan jäsen ja Suomen entinen valtiovarainministeri. Maksu veroilla vai ei? Aiemmin Euroopan unionin toimintaa ei ole ollut mahdollista rahoittaa velkarahalla, eikä unionilla ole ollut suoraa verotusoikeutta. Euroopan unionin ansaintakeinot ovat pysyneet samoina vuosikymmeniä. Niihin kuuluvat tulleista tulevat tuotot sekä kansalliset jäsenmaksut, jotka perustuvat arvonlisäveroon ja kunkin valtion bruttokansantuotteeseen. Nyt neuvoteltavaan pakettiin sisältyy ajatus siitä, että osa velasta rahoitettaisiin erilaisilla uusilla EU-veroilla. Euroopan parlamentti on ehdottanut muun muassa yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa, digitaalisten palveluiden verotusta, päästöveroja ja kierrättämättömän muovijätteen määrään perustuvia maksuja. Kulmunin mukaan elvytyspaketin myötä ei missään tapauksessa tule uusia veroja ilman Suomen hyväksyntää. –  Verolainsäädäntö kuuluu kansalliseen toimivaltaan. EU-tasolla päätetään ainoastaan silloin, jos neuvotellaan kansainvälisistä yhteistyön muodoista esimerkiksi OECD:n piirissä, mutta varsinainen veropolitiikka pysyy eduskunnan päätettävänä. OECD on taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö, johon Suomi kuuluu. Entä jos Suomi ei saa haluamaansa? Elvytyspaketin läpi viemiseen vaaditaan kaikkien jäsenvaltioiden yksimielinen päätös. Saksan käännettyä kelkkansa Suomea on tukenut niin sanottu nuuka nelikko: Alankomaat, Ruotsi, Tanska ja Itävalta, jotka ovat samoilla linjoilla lainapainotteisuuden lisäämisestä ja tukisumman pienentämisestä. Voiko Suomi yksin vastustaa paketin läpimenoa tällaisenaan, jos nämä neljä maata päättävät antaa periksi? – Suomellakin on yksi ääni käytössä niin kuin kaikilla, Kulmuni sanoo. Kulmuni ei suoraan vastaa kysymykseen siitä, pitääkö ratkaisukeskeisyyteen pyrkivä Suomi kiinni kannastaan, vaikka muut löytäisivät sovun. – Suomen täytyy tietenkin tehdä sellainen päätös, joka palvelee Suomea, ja Suomen edustajan täytyy katsoa sitä Suomen näkövinkkelistä. Meille tietenkin Euroopan elpyminen on tärkeää, mutta siitä täytyy olla myös hyötyä meille, Kulmuni vastaa.