Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Jukola 2019 Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

On turha vertailla, minne on helpoin tai vaikein päästä opiskelemaan – Tekeekö tiukka seula jostain alasta tai hakijasta muita paremman?

Haitko tänä keväänä opiskelemaan? Tarkista listasta, mille aloille oli helpoin ja vaikein päästä. Keksin edellä kirjoittamani otsikon itse, mutta ihan pian jotain sen suuntaista voi taas lukea monesta mediasta. Yhteishaun tulokset selviävät ripotellen niin, että viimeistään juhannuksen jälkeisenä perjantaina hakijat tietävät, alkaako syksyllä opiskelu vai ei. Sitä mukaa, kun tulokset selviävät, alkaa myös eri alojen vertailu. Se on täysin turhaa. Opiskelualaa kuvailevat raf­laavat julistukset ”helppo nakki” tai ”lähes mahdoton päästä” saattavat lannistaa tulevaisuuttaan pohtivan nuoren. Karkea listaus suosituimmista aloista antaa myös helposti virheellisen kuvan todellisuudesta. Mitä oikeastaan tarkoitetaan, kun samassa taulukossa verrataan toisiinsa oikeustieteellistä, farmasiaa ja yhteiskuntatieteellistä? Entä, kun sanotaan, että suurin osa yliopistoon hakeneista pyrki kauppatieteelliselle, humanistiselle tai yhteiskuntatieteelliselle alalle? Tampereen yliopistossa yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa voi opiskella filosofiaa, sukupuolentutkimusta, sosiaalityötä, logopediaa ja monia muita aloja. Muissa yliopistoissa tutkinto-ohjelmat on voitu jakaa toisella tavalla tiedekuntien kesken. Kattokäsite yhteiskuntatieteellinen ala ei siis kerro juuri mitään. On aloja, joille otetaan joka syksy satoja uusia opiskelijoita. Sitten on niitä aloja, joita voi opiskella parissa–kolmessa kaupungissa, ja joka oppilaitokseen pääsee vain muutama onnekas vuodessa. Arkkitehtuurin opintoihin hakeutuvan on tehtävä ennakkotehtäviä. Jos kutsu valintakokeisiin käy, ensimmäisenä vuorossa on matematiikan koe. Vain osa pääsee neljäpäiväisiin piirustus- ja suunnittelukokeisiin. Monivaiheinen hakuprosessi on hyvin erilainen kuin alalla, jonka valintakokeeseen valmistaudutaan lukemalla pino kirjallisuutta. Niitäkin aloja on, joilla valintakokeeseen osallistuminen ei edellytä ennakkoon mitään. Väitän, että sellaisille aloille, joihin hakevia odottavat monen päivän pääsykoejakso tai tuhat sivua ennakkomateriaalia, tuskin hakee kukaan ”muuten vaan”. On myös kestosuosikkialoja, jotka kuulostavat nuoren korvaan hyviltä. Omana lukio­aikanani kauppakorkea tuntui olevan suuntaus, joka kiinnosti vähän kaikkia. Uskon, että kauppiksen pääsykokeisiin osallistuikin moni myös ihan vain mielenkiinnosta. Silti hakijamääristä vedetään suoria johtopäätöksiä siitä, mille alalle on vaikein tai helpoin päästä. Lopuksi tärkein: Mitä väliä on sisäänpääsyprosenteilla? Tekeekö tiukka seula jostain alasta tai hakijasta muita paremman? Luovutaan vertailusta.