Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Työajan pidentämisessä otetaan jättiharppaus – nimellinen palkankorotus ei paljon lämmitä, mutta 170 palkallista lisätuntia on huima ansionnousu

Työnantajien Teknologiateollisuus ja palkansaajien Teollisuusliitto ovat solmineet työehtosopimuksen, joka siirtää suomalaiset työmarkkinat uuteen aikakauteen. Nimellisiä palkankorotusprosentteja ei kannata tuijottaa. Esimerkiksi ensimmäisen sopimusvuoden 1,3 prosentin yleiskorotus ei ainakaan pääkaupunkiseudulla riitä parantamaan teollisuustyöntekijän ostovoimaa. Yleiskorotus toteutuu vain niissä yrityksissä, joissa ei päästä sopuun paikallisesta palkkaratkaisusta. – Sopimuksen ensisijaisena lähtökohtana on, että palkantarkistuksista sovitaan paikallisesti yritysten tilanteet huomioon ottaen, Teknologiateollisuus painottaa omilla verkkosivuillaan. Lauantaina hyväksytty sopimus saattaa jäädä työmarkkinahistoriaan ratkaisuna, joka oli ensimmäinen askel kaikille työntekijöille maksettavien tes-korotusten vaipumisessa historiaan tai vähintään sivuosaan työmarkkinoilla. Jos palkankorotusten aikatauluista ja kohdentumisesta sovitaan yrityskohtaisesti, palkat nousevat 25 kuukauden aikana yhteensä 3,3 prosenttia. Paikallisissa neuvotteluissa voidaan sopia niin palkantarkistusten suuruudesta, ajankohdasta kuin toteutustavastakin. Palkattomat kiky-tunnit poistuvat paperilla. Se on ay-poliittinen silmänkääntötemppu. Työnantaja olisi ollut valmis muuttamaan kiky-tunnit palkallisiksi työtunneiksi, mutta Teollisuusliiton valtuuston muodostaville sosiaalidemokraateille ja vasemmistoliittolaisille kiky oli kirosana, jota ei enää saanut löytyä edes työehtosopimuksen mahdollisesta lisäpöytäkirjasta. Teknologiateollisuuden tes-pöydässä työnantajalla oli kaksi tavoitetta ylitse muiden: työajan lisääminen ja vientiyritysten kustannuskilpailukyvyn säilyttäminen. Yritysjohtajat halusivat mahdollisuuden teettää nykyisillä työntekijöillään lisää työtä. Tämä toive toteutuu enemmän kuin ruhtinaallisesti: uuteen työehtosopimukseen sisältyy työaikakokeilu, joka mahdollistaa työajan pidentämisen enimmillään 170 tunnilla vuodessa paikallisesti sopien. Lisätuntien tekemisestä sovitaan paikallisesti esimerkiksi silloin, kun vientiyritys saa ison tilauksen. Työhaluisille mahdollisuus lisätuloihin Vuosityöajan pidentämisessä otetaan teknologiateollisuudessa jättiharppaus. Lisäys on kikyyn verrattuna moninkertainen. Työhaluisille työntekijöille tarjoutuu menestyvissä yrityksissä mahdollisuus kasvattaa ansioitaan. Iltalehdelle vahvistettiin sopimuksen synnyttyä, että jokaisesta lisätyötunnista maksetaan työntekijälle tuntipalkka. Työelämä muuttuu Suomessa yksilöiden osaamista korostavaksi. Teollisuusyritykset haluavat hyödyntää jo hyviksi havaitsemiensa työntekijöiden osaamista ja ovat valmiita maksamaan siitä. Kehitys ei välttämättä miellytä jyrkintä muutosvastarintaa sisimmässään kipuilevia ay-aktiiveja, mutta avarakatseisimmat liittojohtajat ymmärtävät, että suuri osa liittojen jäsenistä tarvitsee arjessaan lisää euroja. Aiempaa joustavammat tes-sopimukset antavat monille mahdollisuuden vuosiansioiden kasvattamiseen. Vientiteollisuus määritteli kustannusraamin Työllisyysastetta syntynyt sopimus ei välttämättä nosta, koska yritykset todennäköisesti haluavat ensin lisätä vuosityöaikaa paikallisesti sopimalla ennen kuin palkkaavat uusia työntekijöitä. Vientiteollisuuden niin sanotun päänavauksen nimelliset palkankorotukset ovat maltillisia, jopa vaatimattomia. Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto olivat työmarkkinakierroksella suunnannäyttäjän roolissa. Vientiteollisuus määrittää koko sopimuskierrokselle kustannusraamin, josta myös valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala todennäköisesti pitää kiinni, vaikka kiistat uhkaisivat kärjistyä repiviksi työtaisteluiksi. Etenkin julkisella sektorilla pieni- ja keskituloisilla työntekijöillä on odotuksia palkankorotuksista, jotka ylittäisivät vientiteollisuuden tason. Niiden toteuttamista on pidetty mahdottomana, mutta työmarkkinamatematiikka on ihmeellinen oppiaine. Siinä lähes kaikki on mahdollista. Vientiteollisuuden uusi työehtosopimus ei viitoita tietä kohti uutta tupoa. Se määrittelee ainoastaan kustannusraamin. Kunkin alan uuden työehtosopimuksen kustannusvaikutus määräytyy palkkojen ja tekstikirjausten yhteisvaikutuksesta. Kun teknologiateollisuudesta poistuvat kiky-tunnit, se mahdollistaa julkisella sektorilla hieman suuremmat palkkojen nimelliskorotukset kuin vientiteollisuudessa. Tämä toki edellyttää, että kiky-tunneista ei ainakaan kokonaan luovuta valtion ja kuntien työtehtävissä. Opettajilla ja hoitajilla korotusvaraa? Vaikka kiky-tunneista luovuttaisiin myös julkisella puolella, työntekijät voivat halutessaan myydä työnantajille esimerkiksi yhden pyhävapaan. Tällöin kyse on työehtosopimuksen tekstimuutoksesta, jolla on työnantajalle myönteinen kustannusvaikutus. Vastineeksi julkisen sektorin työntekijät voivat pyytää hieman suurempia nimellispalkkojen korotuksia. Näin esimerkiksi Ruotsissa on pystytty korottamaan julkisen sektorin naisvaltaisten alojen palkkoja. Vaikka kevääseen on matkaa, sekin ihme saatetaan nähdä, että opettajien ja hoitajien palkat nousevat hieman enemmän kuin teknologiateollisuuden työntekijöiden palkat. Kansantalouden ja työnantajien näkökulmasta olennaisinta on, että mikään ala ei ylitä tes-kierroksen yleistä kustannusraamia. Alakohtaisten volttien kierteet sen sijaan saattavat poiketa toisistaan. Paikallisen sopimisen aikakausi on alkanut Onnistuneet kompromissit ovat mahdollisia myös siksi, että varsinkin pieni- ja keskituloiset palkansaajat arvostavat tällä kierroksella korkealle nimellispalkkojen nousun. Tämä antaa ay-neuvottelijoille liikkumavaraa kaupankäynnissä tekstikysymyksistä. Teollisuudessa vuosiansiot taitavat joka tapauksessa nousta enemmän kuin hoitajilla ja opettajilla. Mahdollisuus peräti 170 lisätyötuntiin tarkoittaa sitä, että suuressa osassa teknologiateollisuuden yrityksiä työaikaa nostetaan kymmenillä tunneilla. Työajan pidennys tarkoittaa satojen tai tuhansien eurojen lisäansioita työntekijöille. Tätä kutsutaan joustavuudeksi ja paikallisen sopimisen aikakauden aluksi suomalaisessa työelämässä.