Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Onko Rinteen outo kutsu keskustalle todellisuudessa enemmänkin kehotus kokoomukselle pysyä liberaalin demokratian kaidalla polulla?

Suomalaisessa politiikassa tunnettiin pitkään lausahdus ”kepu pettää aina”. Tuntuukohan Antti Rinteestä nyt siltä, että kepu peittää aina? Hän ainakin tuntui tiistaina väittävän, ettei keskustan hallitushaluista saa selvää. Sdp:n puheenjohtaja Rinne aiheutti tiistaina hallitustunnustelujensa tähän asti isoimman yllätyksen esittämällä erikoisen kutsun rajun vaalitappion kärsineelle keskustalle. Tarkkaan ottaen Rinne pyysi keskustalta selvää vastausta siitä, onko se valmis lähtemään varsinaisiin hallitusneuvotteluihin. Samalla hän toivoi, että vastaus olisi myöntävä. Samalla kun Rinne vaati keskustalta avoimia kortteja, hän piti kuitenkin omansa piilossa. Ei hän mitenkään luvannut puolueelle varmaa paikkaa ministeristössä. Tämä oli näet tarkka muotoilu: ”Kyllä, olis tärkeetä, että tiedetään se, että on varmasti käytettävissä, jos valinta heihin kohdistuu.” Puhuikohan Antti Rinne nyt oikeasti keskustalaisille, joilla kohta hallituksen aloitettua on edessään uuden puheenjohtajan valinta? Vai puhuiko hän kokoomukselle, josta on tullut suomalaisen politiikan varsinainen hallitusammattilainen? Kokoomushan on istunut viimeiset 32 vuotta vallan kahvassa neljän vuoden pientä oppositiotaukoa lukuun ottamatta. Kokoomuslaiset tietävät, miten peliä pelataan. Heillä on ollut makoisa tilanne, kun tiedossa on, ettei Rinne halua perussuomalaisia hallitukseensa. Kun keskustassa taas on ollut sisäistä ristivetoa hallitushalujen suhteen, uhkaa sdp jäädä tilanteeseen, jossa kokoomus sanelee ehtoja enemmän kuin apupuolueelle kohtuullisesti kuuluu. Toki keskustan hallitukseen menossa olisi oma logiikkansakin. Puolue nimittäin ei hyötyisi oppositioon menemisestä kuin pari automaattista prosenttiyksikköä kannatuksen nousua ensi vaaleihin. Ne lämmittäisivät yhtä paljon kuin se kuuluisa pakkasella housuun laskettu pissi. Kohta olisi kahta kylmempi. Oppositiossa keskusta puolestaan jäisi armotta perussuomalaisten varjoon ainakin huomiotalouden mittareilla. Tästä saatiin esimakua jo eduskunnan surullisessa istumajärjestyskiistassa. Keskustan on luotava itsensä uudelleen. Sen voi tehdä yhtä hyvin, ehkä jopa paremmin, hallitusvastuuta kantamalla. Voihan olla, että Rinne toivoo kakkospuolueeksi hallitukseen tällaista sisäisen uudistuksensa takia heikkoa keskustaa. Uskon siitä huolimatta edelleen, että hän päätyy kokoomukseen. Jos kokoomus jää oppositioon, se on puolestaan vaarassa jäädä siellä perussuomalaisten katveeseen. Tilanne on ehkä osin saanut aikaan sen, että kokoomuksessa on alettu haikailla ps-yhteistyön perään. Etenkin muutamat nuoremman siiven porvarit sanovat suoraan, että perussuomalaisten oikeistolaisuus on lähempänä kokoomusta kuin vihreiden sosiaalinen liberaalius. Ollaan tultu pitkälle siitä, kun Alexander Stubbin kokoomus meni Juha Sipilän keskustan ja Timo Soinin perussuomalaisten kanssa hallitukseen ihmiskasvoisen liberalismin takuupuolueeksi. Nyt se on ajautumassa ainakin osin kohti äärioikeaa. Tuskin Rinnekään haluaa, että Suomeen syntyy kahden merkittävän kokoisen laitaoikeistolaisen puolueen muodostama oppositio. Siksikin kokoomus.