Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Vakavasti sairastunut Tiina Kärki halusi palata töihin – ilman isoa muutosta arjessa hän ei olisi jaksanut

Nelikymppinen Tiina Kärki sai pysäyttävän tiedon viisi vuotta sitten. Hän oli sairastunut "loppuelämän sairauteen" eli krooniseen myelooiseen leukemiaan. Samaan hengenvetoon lääkäri kertoi, että et sinä tähän kuole. Asiakaspalvelussa toimistossa työskentelevälle Kärjelle annettiin diagnoosin jälkeen vahvaa lääkitystä ja hän oli kuukauden sairauslomalla. Sitten hän halusi jo takaisin työelämään. – Aloitin osapäivärahalla Kelan tuella, siinä meni viisi kuukautta. Sitten siirryin kokopäivätöihin. Olihan se raskasta ja vaikeaa. Väsymys on sairaudessani suurin arjen hankaluus. – Kesäloman jälkeen tunsin, ettei tästä tule mitään. Jaksoin juuri olla töissä, mutta en pystynyt väsymykseltäni antamaan täyttä työpanostani, enkä jaksanut työn jälkeen enää tehdä mitään muuta. Poikaani harmitti, kun äiti makasi aina sohvalla. – Tunnollinen ihminen haluaa ennen kaikkea tehdä työnsä, eikä edes ajatella muuta, Kärki pohtii nyt. Noin viidesosa ei palaa töihin Suomen Syöpäpotilaat ry:n projektipäällikkö Emma Andersson kertoo, että moni kroonisesti syöpää sairastava haluaa pysyä työelämässä olemassa olevan työkyvyn mukaisesti. Yhdistyksen viime vuonna tekemästä selvityksestä käy ilmi, että suurin osa syöpään sairastuneista palaa vuoden sisällä töihin. – Toisaalta merkittävä osa eli noin viidesosa syöpään sairastuneista ei enää palaa työelämään. Andersson korostaa yksilöllisten työllistämissuunnitelmien laadintaa, koska syöpään sairastuneiden elämäntilanteet ja syöpähoitojen vaikutukset työ- ja toimintakykyyn ovat vaihtelevia. – Jokainen tapaus on yksilöllinen. Valtakunnallinen työllistämismalli Suomeen On arvioitu, että Suomessa on työelämän ulkopuolella kymmeniätuhansia osatyökykyisiä, jotka haluaisivat olla töissä, jos vain sopivaa työtä olisi tarjolla. Osatyökykyisiä voivat pitkäaikaissairaiden ja vakavasta sairaudesta toipuvien lisäksi olla esimerkiksi vammaiset ja elämänkriisin kokeneet. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) asetti syyskuussa Tullin pääjohtajan Hannu Mäkisen selvityshenkilöksi, jonka vetämässä selvitystyössä määritellään osatyökykyisten työllistämisen valtakunnallisen Suomen mallin sisältö, toiminnan organisointi ja rahoitus. Tammikuussa päättyvän selvitystyön pohjana on Ruotsin tapa Samhall-yhtiöineen. Samhall on valtionyhtiö, joka työllistää osatyökykyisiä. Tieto sairaudesta avoimesti sähköpostilla Tiina Kärki tekee nyt neljän tunnin työpäivää osakuntoutustuella. – Nyt jaksan työpäivän jälkeen elää muutakin elämää. Työnantaja ja työkaverit ovat suhtautuneet tilanteeseen kannustavasti. Alan hyvä työehtosopimus on puolestaan taannut, ettei talous ole romahtanut osa-aikatyöstä. – Työnantaja sanoi suoraan, että pitää minut mieluummin puolikkaalla kuin että uupuisin täydellä työajalla. Kajaanissa asuva Kärki kiittelee työnantajaansa myös siitä, ettei osatyökykyisyys ole ollut este uusien, kehittymistä vaativien työtehtävien tarjoamiselle. Työkavereilleen hän kertoi sairaudestaan itse avoimesti heti alussa sähköpostilla. – Eräs kollega kävi ensimmäisen vuoden aikana joka päivä ovellani kysymässä, onko kaikki ookoo. Siitä on tullut meidän juttumme, hän naurahtaa.