Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Iran tunnusti tuhonneensa vahingossa ohjuksella ukrainalaiskoneen – Mitä rikoksesta ja kolmen vuorokauden valehtelusta seuraa?

Iran tunnusti vihdoin sen, mikä television Lentoturmatutkinta -dokumentteja katselleesta näytti pitkään ilmiselvältä. Iran oli ampunut ohjuksella alas ukrainalaisen matkustajakoneen keskiviikkoaamuna sen noustua ilmaan Teheranin kentältä. Samana yönä hetkiä aiemmin Iran oli koston hurmiossa ampunut ohjuksia Irakiin rangaistakseen amerikkalaisia iskusta, jolla nämä presidentti Donald Trumpin määräyksestä olivat surmanneet Iranin Quds-kaartin sotilaskomentajan Qassim Suleimanin naapurimaan Irakin puolella. Amerikkalaisten mukaan Suleimani suunnitteli jatkuvasti hyökkäyksiä Yhdysvaltojen suurlähetystöjä ja erilaisia siviilikohteita vastaan. Iranin ajatollah kerskui antaneensa "amerikkalaisille läimäyksen kasvoihin". Yhtään amerikkalaista tai ketään muutakaan Iranin ohjusiskuissa Irakiin ei tiettävästi kuollut. Sen sijaan jo pelkästään raivoon lietsottujen väkijoukkojen surressa Suleimania Teheranin kaduilla ainakin 55 iranilaista talloi toisensa kuoliaaksi. Eikä siinä vielä koko ajatollahin surkeus. Heti perään 176 viatonta ihmistä Ukrainian International Airlinesin lennolla PS752 sai surmansa silmänräpäyksissä, kun kaksi venäläisvalmisteista Iranin ohjusta suuntautui matkustajakoneeseen . Uhrien joukossa oli 82 Iranin, 63 Kanadan, 11 Ukrainan, kymmenen Ruotsin, neljä Afganistanin, kolme Saksan ja kolme Britannian kansalaista. Nimien perusteella valtaosa kaikista oli iranilaista syntyperää. Iran todisti olevansa paha toimija Uskomattoman uutisviikon päätteeksi Iran tuli todistaneeksi, että se on juuri niin paha ja vastuuton valtio kuin Yhdysvallat on esittänyt ja länsimaissa tiedetään. Trumpin hallinto oli yksinkertaistanut Suleimanin surmaamisen sanoen, että "me poistimme pahan jätkän pelikentältä". Ilman häntäkin pahuutta vielä piisaa. Iran ei kykene hallitsemaan omia ohjuksiaan. Iran valehtelee härskisti kolme vuorokautta, kunnes myöntää viimein olevansa alakynnessä. Iran julistaa vuosikymmenestä toiseen sotaa suurelle Saatanalle, Amerikalle. Iran uhkaa naapurimaitaan – ennen muuta Israelia – ohjuksilla ja iskuilla, mutta tällä kertaa sen johto kykeni ampumaan alas ainoastaan koneellisen lähinnä iranilaisia matkustajia. Suljetun ja kansalaisvapaudettoman maan hallinto tekee mitä tahtoo. Se ei ole vastuullinen kenellekään, eikä kukaan laske Iranin hallitsijoiden valheita tai puolitotuuksia. Kansalta ei kysytä oikeutusta voimankäytölle. Kansan tehtävä on se antaa. Koska Yhdysvalloissa ilmestyy muiden muassa The Washington Post -sanomalehti, tiedämme Trumpin puhuneen lööperiä ensimmäisten 993 presidenttipäivänsä aikana 13435 kertaa. Iranissa samanlaisesta faktantarkistuksesta voidaan vain unelmoida, ellei sekin ole kuolemanrangaistuksen uhalla kiellettyä. Iranin presidentti Hassan Rouhani lupaa nyt tietenkin, että turmasta tehdään perinpohjainen tutkimus ja syyllisiä rangaistaan. Iranin hallinto korkeimman johtajan ajatollah Ali Khamenein johdolla olisi varmasti vastuullinen, mutta heihin mikään maallinen valta tai oikeusjärjestelmä ei ulotu. Komentaja Suleimania ei enää saada edes kansainväliselle tuomiolle. Trump laimeana: USA pudotti iranilaiskoneen 1988 Kansainvälisen politiikan ja voimankäytön paradokseihin kuuluu, että sotilaskomentajan surman määrännyt Trump ei välttämättä ole nyt millänsäkään ukrainalaiskoneen matkustajien joukkomurhasta. Ensinnäkään uhrit eivät ole amerikkalaisia, ja toisekseen näitä sattuu. Yhdysvallat ampui Iran Airin matkustajakoneen vahingossa alas ohjuksella Hormuzinsalmella 3. heinäkuuta 1988. Iranin ja Irakin sodan aikana tapahtuneessa katastrofissa kuoli 290 ihmistä. Lento oli matkalla Iranin Bandar Abbasista Dubaihin ja aloittamassa laskukiitoa, kun Yhdysvallat harjoitteli Persianlahdella ja ohjusristeilijä USS Vincennessistä ammuttiin ohjus Airbus 300:aan. Kun matkustajakoneen pudottaja oli Yhdysvallat, tilanne lähistöllä oli silloinkin jännittynyt. Mittarit tarjosivat ehkä väärää tietoa, jota paineessa tulkittiin virheellisesti. Ilmeisesti amerikkalaissotilaat luulivat Iranin harhauttavan ja hyökkäävän sotilaskoneella. Viholliskuva ja paine lisäävät vahinkoja Kun luottamus on nollassa ja sormet liipaisimilla, "vahinkoja" alkaa sattua. Iranin vihakampanjan ja ydinohjelman sekä Trumpin eskalaatiopäätösten takia maailma on uudelleen samantapaisten jännitteiden vankina kuin 1988. Onneksi Trump osoitti itselleen poikkeuksellista maltillisuutta Iranin ohi menneiden kosto-ohjusiskujen jälkeen. Hän ei näyttänyt haluavan pahentaa konfliktia enää. Taustalla oli Trumpin äkillisen valtiomiesmäisyyden sijasta tieto siitä, että panokset ovat kovempia kuin uutisissa kerrottiin. Iranille pitäisi kostaa Irakin hutilaukausten sijasta jotain paljon pahempaa – "vahingossa" tehty edesvastuuton siviilien murha. Iranin vaikutusvaltaisin liittolaismaa on tietenkin Venäjä. Siitä tulisi vakava ja kallis kaukainen sota, jollaisista Trump on aiemmin luvannut amerikkalaiset irrottaa. Lisäksi Trump joutuisi viimein valitsemaan puolensa Venäjän ja länteen haluavan Ukrainan välillä. Todennäköisesti Iran ja Yhdysvallat palaavat lähiaikoina viime vuosilta tuttuun retoriseen sodankäyntiinsä. Sen enempään ei ole kummallakaan intressiä.