Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Tutkimus: Arabit ja somalit ovat maahanmuuttajista hanakimpia puolustamaan Suomea asein – virolaisten asenteista suomalaisuuteen paljastui yllätys

Somalit ovat pettyneitä suomalaiseen politiikkaan, mutta äänestävät muita ryhmiä aktiivisemmin. Ulkomaalaistaustaisilla on korkea luottamus suomalaisiin instituutioihin. Erityisen korkea se on Suomessa asuvilla somaleilla ja arabeilla, vähäisintä luottamus on venäläisillä ja virolaisilla. Tulokset käyvät ilmi tänään keskiviikkona julkistetusta Samaa vai eri maata? -tutkimuksesta, jossa selvitettiin viiden kieliryhmän arvoja asenteita Suomessa. Kyselytutkimuksessa oli mukana yhteensä yli 1 500 pääkaupunkiseudulla asuvaa somalin-, venäjän, viron- arabian- ja englanninkielistä henkilöä. Se on jatkoa syyskuussa julkistetulle tutkimukselle viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen . Samaa vai eri maata? -tutkimuksessa luottamusta käsiteltiin laaja-alaisesti: mukana oli esimerkiksi poliittista luottamusta ja luottamusta julkisiin toimijoihin mittaavia kysymyksiä. – Vironkielisten ryhmän vähäinen poliittinen luottamus sopii yhteen sen kanssa, että he myös äänestävät ulkomaalaistaustaisista ryhmistä kaikkein vähiten. Heitä eivät kiinnosta Suomen tapahtumat. He kokevat olevansa vain täällä töissä ja pendelöivänsä kahden maan välillä. He tuskin edes kokevat olevansa maahanmuuttajia, kertoo tutkija Jussi Westinen e2 Tutkimuksesta. Arabiankielisten korkeaa luottamusta eri tahoihin, kuten poliisiin, oikeuslaitokseen, sekä koulu- ja terveydenhuoltojärjestelmään, voi selittää Westisen mukaan osittain se, että 70 prosenttia heistä on tullut maahan turvapaikan hakuprosessin kautta. – Todennäköisesti heillä on ollut joitakin hyviä kokemuksia suomalaisista järjestelmästä, mikä näkyy siinä, että heillä on aika korkea luottamus oikeuslaitokseen, poliisiin ja virkamiehiin. Heillä voi olla myös korkea kynnys kritisoida järjestelmää ylipäätänsä, sillä kiitollisuus paistaa läpi vastauksista, joissa korostuvat esimerkiksi Suomen turvallisuus ja yksilön vapaus. Somalinkieliset luottavat myös vahvasti suomalaisiin instituutioihin, mutta poikkeuksen tekee poliisi. Muihin tutkimuksessa mukana olleisiin kieliryhmiin verrattuna he eivät poliisiin luota yhtä paljon. Politiikka ja puolueet Tyytyväisyys suomalaiseen politiikkaan vaihtelee kieliryhmittäin: tyytyväisimpiä siihen ovat englanninkieliset, tyytymättömimpiä puolestaan somalit. Englanninkielisistä kolme neljäsosaa ja somalinkielisistä kaksi kolmasosaa seuraa Suomen yhteiskunnallisia asioita aktiivisesti. Vironkielisistä vain 39 prosenttia seuraa politiikkaa. – Somalit seuraavat hyvin paljon politiikkaa ja äänestävät. He ovat pettyneitä suomalaiseen politiikkaan ja kaipaavat vahvaa, kompromissitonta johtajuutta. Jyrkät ja pettyneet näkemykset eivät yhdisty passiivisuuteen, vaan korkeaan äänestysprosenttiin, Westinen sanoo. Virolaisilla poliittisuus on passiivisinta, mutta kun he äänestävät, he äänestävät tyypillisimmin perussuomalaisia. Lähes kaikki englannin- ja somalinkieliset pitivät kansainvälistä muuttoliikettä hyvänä asiana, mutta joka kolmas venäjänkielinen oli päinvastaista mieltä ja vironkielisistä jopa kolme neljäsosaa. – Kolmasosa vironkielisistä suhtautuu EU:n sisäiseen liikkuvuuteen nihkeästi, vaikka ovathan he siitä itsekin osaltaan hyötyneet. Somalit äänestävät tyypillisimmin sdp:tä, mikä selittynee Westisen mukaan osin sillä, että puolueella on ollut jonkin verran vaaleissa somaleita listoillaan. – Englanninkielisillä suosituin puolue on vihreät, vaikka suurin osa vastaajista on kotoisin Yhdysvalloista ja Britanniasta, joissa ympäristöpuolueet ovat hyvinkin marginaalisia. Kaikissa kieliryhmissä luottamus presidenttiin oli suurempaa kuin eduskuntaan tai hallitukseen. Politiikkoihin ja puolueisiin luotetaan selvästi vähemmän. Luottamus kantaväestöön korkeaa Tutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset luottavat Suomen kantaväestöön enemmän kuin omasta lähtömaasta tuleviin. – Se kertoo osittain siitä, että Suomi on korkean luottamuksen yhteiskunta. Suomalaisilla on ylipäätään maailmalla luotettava maine. Yhteiskuntajärjestelmä on toimivuudessaan maailman kärkipäätä, ja se varmaankin heijastuu vastauksiin. Poikkeuksen tekivät somalinkieliset, jotka luottavat toisiin somalinkielisiin enemmän kuin kantaväestöön. – Se on muiden tutkimustulosten valossa ihan loogista. Aikaisemmassa, syyskuussa julkistetussa tutkimuksessamme tuli ilmi, että kaksi kolmasosaa somaleista haluaa asua seudulla, jossa on muitakin somaleja. He arvostavat omaa kotilähiötä ja heillä on vahva keskinäisten suhteiden verkosto. Arabit ja somalit "maanpuolustushenkisimmät" Yli puolet somalinkielisistä kokee Suomen itsenäisyyden äärimmäisen tärkeäksi tai suorastaan pyhäksi asiaksi. Tutkimuksessa ulkomaalaistaustaisilta kysyttiin, ovatko he sodan syttyessä valmiita puolustamaan myös aseellisesti maatamme. Arabian- ja somalinkieliset suhtautuvat asiaan myönteisimmin. Selvästi ”maanpuolustustahtoisimpia” ovat arabit, joista 68 prosenttia olisi valmis puolustamaan Suomea asein, mutta maanpuolustustahtoa on myös somaleilla, joilla vastaava luku on 67 prosenttia. Vaikeimmaksi asian kokevat puolestaan viron- ja venäjänkieliset: vain kolmasosa kummastakin ryhmästä olisi valmis puolustamaan Suomea. Westinen pitää tuloksia mielenkiintoisina, mutta huomauttaa, että kysymystä tulkittiin osittain myös symbolisesti. Suomalaisten urheilumenestyksen merkitystä ulkomaalaistaustaiset korostavat kantaväestöä enemmän. Suhtautuminen suomalaisuuteen Kolmasosa vastaajista katsoi suomalaisuuden olevan kiinni etnisestä taustasta. Jopa kantasuomalaisia tiukemmat rajat suomalaisille asettivat virolaiset, joista 41 prosenttia heistä korostaa suomalaisuuden etnistä taustaa. Aiemmassa suomen- ja ruotsinkielisten identiteettitutkimuksen mukaan 63 prosenttia suomen- ja ruotsinkielisistä on sitä mieltä, että suomalaisuus ei ole kiinni ihmisen etnisestä taustasta. Kantaväestöön verrattuna vironkieliset kytkevät siis useammin suomalaisuuden ja etnisen alkuperän tosiinsa. "Tulos sopii hyvin yhteen sen kanssa, että suuri osa vironkielisistä ei miellä itseään suomalaiseksi", tutkimuksessa todetaan. Tutkituilla ulkomaalaistaustaisilla on kantasuomalaisia jyrkempi kanta siihen, että menestyminen on itsestä kiinni. – Vastauksissa näkyy tietynlainen pärjäämisen kulttuuri, jonka mukaan pitäisi lunastaa paikkansa osana yhteiskuntaa. Pohjoismaisessa yhteiskunnassahan se paikka monesti lunastetaan työn kautta. Vastaavia tuloksia on saatu myös ruotsalaistutkimuksissa, Westinen sanoo. Identiteetin kannalta erittäin tärkeänä pidetään kaikissa kieliryhmissä perhettä ja läheisiä ihmisiä sekä työtä ja koulutusta. Samaa vai eri maata? on jatkoa syyskuussa julkaistulle tutkimukselle viiden kieliryhmän kiinnittymisestä Suomeen sekä vuonna 2018 toteutetulle Suomalaisten identiteetit -tutkimukselle, josta vastasivat Kulttuurirahasto ja e2 Tutkimus. Kolmivuotinen tutkimushanke on toteutettu Kulttuurirahaston, e2 Tutkimuksen, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä oikeusministeriön yhteistyönä. Samaa vai eri maata? Tutkimus viiden kieliryhmän arvoista ja asenteista Suomessa on ensimmäinen laaja selvitys pääkaupunkiseudulla asuvien ulkomaalaistaustaisten arvoista, asenteista sekä identiteettiin liittyviä kysymyksistä. Kyselytutkimus tehtiin 1 527 pääkaupunkiseudulla asuvalle somalin-, venäjän, viron- arabian- ja englanninkieliselle. Kustakin kieliryhmästä oli noin 300 vastaajaa. Tutkimuksesta nousi esiin myös: Kieliryhmien suhtautuminen uskontoon, turvallisuuteen ja isänmaahan vaihtelee. Somalinkielisistä peräti 84 prosenttia kokee itsensä hyvin uskonnollisiksi. Arabiankielisistä vain 13 prosenttia on hyvin uskonnollisia. Arabiankieliset korostavat muita enemmän turvallisuuden merkitystä. Synnyinmaa on äärimmäisen tärkeä muita useammin somalinkielisille (68 prosenttia) ja vironkielisille (53 prosenttia). Englanninkieliset korostavat muita useammin tieteen ja taiteen merkitystä.