Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Korona synnytti informaatioepidemian – viruksen lisäksi maailmalla leviää valheellinen tieto

Koronavirus on kehitetty laboratoriossa. Viruksen kehittäjä on Kiina tai sotilasliitto Nato. Koronarokotteen avulla ihmisiin pyritään asentamaan mikrosiruja. Valvontasirujen taustalla vaikuttaa Microsoft-ohjelmayhtiön perustajan Bill Gates . Unohda kaikki, mitä juuri luit. Kyse on valheellisesta tiedosta, joka leviää verkossa usein ilman todisteita tai perusteluja. Pian sen jälkeen, kun koronavirus alkoi levitä ympäri maailmaa vuoden alussa, lähtivät liikkeelle myös erilaiset virusta koskevat väitteet ja teoriat. Alkoi valheellisen tiedon vyöry verkossa. Viimeisimpänä sosiaalisen median alustoilla on jaettu vaihtoehtoisia selityksiä sille, mikä on koronatestin todellinen tarkoitus tai miksi koronasovelluksen lataamiseen kannustetaan. Laajalle levinnyt disinformaatio eli tahallisesti jaettu väärä tieto on East Stratcomin mukaan pandemioille tyypillinen piirre. East Stratcom on EU:n työryhmä, joka toimii etenkin Venäjän ja Itä-Euroopan levittämää disinformaatiota vastaan. Koronapandemian vaikutuksia journalismiin seuraa ja arvioi esimerkiksi Toimittajat ilman rajoja (RSF) -järjestön ylläpitämä Tracker-19-verkkosivusto. Se dokumentoi muun muassa valtioiden harjoittamaa sensuuria ja tahallista väärän tiedon levittämistä sekä arvioi näiden vaikutusta luotettavan uutisoinnin ja tiedon saatavuuteen. Sivuston mukaan 20. tammikuuta–10. helmikuuta Twitterissä jaettiin noin kaksi miljoonaa päivitystä, jotka levittivät koronavirukseen liittyviä salaliittoteorioita. Määrä oli seitsemän prosenttia kaikista kyseisenä ajankohtana jaetuista tviiteistä. Valeuutisten leviäminen sosiaalisessa mediassa huoletti sivuston mukaan peräti 74 prosenttia netin käyttäjistä. Perättömistä väitteistä väännetään usein verkossa, mutta faktoilla valheisiin vastaaminen voi osoittautua valtavaksi työksi. Tutkijatohtori Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta suosittelee somekohtaamisten sijaan avaamaan keskustelun livekohtaamisissa ihmisten kanssa, joilla on salaliittoteoreettisia ajatuksia. Epävarmana aikana ihmiset kaipaavat vastauksia ymmärtääkseen, mitä maailmassa tapahtuu. Vastauksia etsiessä on syytä pitää mielessä, ettei kaikki totuutena kaupattu tieto ole totta. Tiedonhankintaa tukeva Kiravo-hanke tarjoaa neuvoja verkkolähteiden arvioimisen avuksi. Kun verkossa tulee vastaan outo väite, ensimmäinen kysymys mielessä pitäisi olla, voiko tietoon luottaa. Apuna luotettavuuden arvioinnissa toimivat kysymykset, kuka on tiedon taustalla ja onko tiedonlähde objektiivinen vai sekoittuuko tieto mielipiteisiin. Entä mistä tieto on peräisin, ja perustellaanko kerrottua luotettavien lähteiden avulla? Valheellisen tiedon levittäjällä on yleensä taustalla omat tarkoitusperänsä, joiden ei kannata antaa sotkea omia ajatuksia. Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.