Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Palloliiton Ari Lahti peräänkuuluttaa jalkapallolle lisätukea ja viranomaisilta terveen järjen käyttöä – ”Poliitikkona miettisin kaksi kertaa, mitä pitää tehdä”

Suomen suurimman urheilun lajiliiton, Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti peräänkuuluttaa valtiolta enemmän tukea koroltanakriisistä kärsivälle lajilleen. Ari Lahden mielestä jalkapallon vaikuttavuutta yhteiskunnalle ei ole täysin ymmärretty, mikä näkyy rajallisissa tukipäätöksissä. Lahti vetoaa Helsingin Sanomien haastattelussa myös viranomaisiin, jotta jäykkiin tapahtumien rajoituksiin saataisiin tervettä järkeä. Mitä mieltä olet siitä, että urheilukatsomoissa tapahtuman katsojamäärä rajataan 500 henkilöön? – Lähtökohtana on terveyden asettaminen etusijalle. Kukaan ei sitä halua kyseenalaistaa. Lahden mielestä 500 katsojan rajoitus on kuitenkin liian jäykkä esimerkiksi miesten jalkapalloliigassa, jossa on monenlaisia stadioneita. Hänen mielestään tuntuu kohtuuttomalta, että stadioneilla tietyn kokoisia alueita ei voida tarkastella erillisinä 500 katsojan alueina. – Toivoisin, että viranomaiset pystyisivät näkemään asian terveellä järjellä. Moneen muuhun rajoitettavaan asiaan verrattuna stadionit ovat turvallisia paikkoja. Sen lisäksi täytyy muistaa, että siellä on järjestysmiehet, jotka joka tapauksessa ohjeistetaan turvaväleistä. Toivoisin selkeämpää terveen järjen käyttöä ja poliitikoilta luottamusta siihen, että aluehallintovirastot pystyisivät katsomaan Veikkausliigan osalta yksittäisiä stadioneita. Esimerkiksi Turussa viranomaiset ovat käyneet tarkastelemassa stadionia. Hänen käsityksensä mukaan tapaamiset ovat olleet silmiä avaavia. Valtioneuvosto on toistaiseksi kieltänyt yli 500 hengen yleisötilaisuuksien järjestämisen heinäkuun loppuun asti. Mitä 500 katsojan rajoitus kesällä merkitsee jalkapalloliigan ja Ykkösen seuroille? – Rajoituksesta seuraa merkittäviä taloudellisia haittoja ja riskejä. Joukkueet on rakennettu vuoden alussa ajatellen, että pelataan normaali kausi. Voi olla, että yhteistyökumppaneilla tulee vaikeuksia maksaa sovittuja summia. Lahti ennakoi ”vakavia taloudellisia ongelmia” joillekin liigan ja Ykkösen seuroille. Suurimmat tulot kytkeytyvät ottelutapahtumiin. Niitä ovat lipputulot, oheismyynnit ja markkinointiyhteistyön tuotot. Rajoitukset iskevät niihin. Seurat eivät ole myöskään voineet harjoittaa nyt elinkeinotoimintaa, kun sarjan alku on myöhästynyt huhtikuun alusta. – Tarvitsemme nyt apua ainakin ammattimaisten seurojen osalta enemmän kuin mitä tähän asti on saatu. Lahti toteaa, että jalkapalloliiga ei ole koko maan mittakaavassa suuri työllistäjä. Noin tuhat ihmistä työskentelee seuroissa ja ottelutapahtumissa. Lahden mukaan liigan merkitys on kuitenkin suurempi. – Aika monella liigaseuralla on maan suurimmat junioriorganisaatiot ympärillään. Seurat ovat paikallisen elinvoiman ilmentymiä, jotka sykkivät maakunnan tunnetta ja ylpeyttä. – Jos katsotaan puhdasta tukien jakoa ja suhtautumista urheiluun, ehkä urheilua ei ole mielletty elinkeinotoiminnaksi, ja sen vaikuttavuutta ei ole täysin ymmärretty, Lahti sanoo. Suomen Palloliitto teki viime vuonna Euroopan jalkapalloliiton Uefan ohjeiden mukaan selvityksen jalkapallon vaikuttavuudesta suomalaiselle yhteiskunnalle. Sen mukaan jalkapallo tuottaa noin 770 miljoonaa euron arvosta vuodessa hyvinvointia yhteiskuntaan. – Se ei ole näkynyt kaikissa yhteiskunnan päätöksissä. Urheilu kokonaisuutena voi varmaan katsoa peiliin. Urheilu ei ole osannut täysin ajaa omia etujaan tarpeeksi voimakkaasti. Hän sanoo kokevansa, että terveyden huolehtiminen on kuitenkin tärkeämpää kuin se, miten paljon urheilulle tulee tukieuroja. Niitä on toki tullut, mutta hänen mielestään hyvin rajallisesti verrattuna urheilun vaikuttavuuteen. – Jalkapallon pitää varmasti tulevaisuudessa huolehtia voimakkaammin, että jalkapallon merkitys yhteiskunnalle oikeasti näkyy. Meillä on kuitenkin lisenssipelaajia nuoret ja aikuiset mukaan lukien 136000. Harrastajia on 375000 eli liikutamme yli puolta miljoonaa suomalaista. Lisäksi juniorityön takana on iso yhteisö. – Se pitää välittää päätöksentekijöille, että lajilla on iso kansantaloudellinen ja yhteisöllinen merkitys. Pääsarjoilla, Veikkausliigalla ja kansallisella liigalla, on myös viihteellinen merkitys. – Niiden seurojen ja niiden alapuolella olevien seurojen kasvatustyön tuloksia juhlimme viime marraskuussa, kun miesten jalkapallomaajoukkue pääsi EM-kisoihin. Jos minä olisin poliitikko, en voisi sitä [saavutusta] missään nimessä unohtaa. Jalkapallon merkitystä ei voi väheksyä, kun katsoo, mitä tapahtui silloin. Sama tapahtuu pienessä mittakaavassa ympäri Suomea, kun oma joukkue pärjää. Ei kait me nyt sellaista elämäniloa haluta tappaa. Kun siihen yhdistää jalkapallon tuoman hyvinvoinnin, niin poliitikkona miettisin kaksi kertaa, mitä pitää tehdä. – Olen ollut ylpeä, miten jalkapallo on pystynyt nopeasti isona lajina toimimaan, tekemään isoja linjavetoja ja ohjeistamaan seuroja. Olemme olleet tosi varovaisia harjoitteluohjeiden lieventämisessä. Olemme toimineet tosi vastuullisesti, Lahti korostaa. – Olen ollut ylpeä jalkapallon edelläkävijyydestä. Olemme olleet aktiivisia ministeriöiden suuntaan. Olemme tietyllä tavalla raivanneet tietä kaikille. Nyt jalkapallossa siirrytään kohti normaalimpia aikoja, kun joukkueharjoittelu on pian mahdollista. Miten mahdollisiin tartuntariskeihin on varauduttu ja millainen ohjeistus seuroille on laadittu? – Junioreiden leiri-, turnaus- ja kilpailutoimintaan tulee ohjeistuksia, jotka ovat hyvinkin yksityiskohtaisia. Niissä annetaan muun muassa ohjeita ottelutapahtumista ja matkustamisesta. Siitä olen hyvin ylpeä, että olemme hyvin pyrkineet noudattamaan ja soveltamaan viranomaisten ohjeita.