Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Tutkimus paljastaa: 24 prosenttia vanhemmista ei ole tehnyt mitään estääkseen lapsensa nettikiusaamista –”Moni kokee, että somessa pitää vain kestää kaikki”

24 prosenttia vanhemmista ei ole tehnyt mitään estääkseen lastensa kiusaamista netissä ja 19 prosenttia vanhemmista ei osaa sanoa, onko heidän lastaan kiusattu. Luvut selviävät suomalaisten teknologia-, viestintä- ja vakuutusalan yritysten sekä kasvatusalan järjestöjen käynnistämän Empatia nettiin -hankkeen kyselytutkimuksesta. Yhden hankkeessa mukaan olevan yrityksen Someturvan perustajan ja johtavan sosiaalipsykologin Minttu Salmisen mukaan yhteiskunnassa on vaikea tunnistaa, missä menee sallitun puheen raja. – Moni kokee, että somessa pitää vain kestää kaikki. Vaikka meillä itse asiassa on varsin toimiva säätely somen käyttäjien suojaksi, niin matalan kynnyksen lakiapua ja konkreettisia toimintaohjeita ei ole ollut helposti tarjolla. Someturvassa on huomattu reilun vuoden toiminnan kokemuksella, mitä some-kiusaamisen ja -häirinnän seuraamukset ovat. – Valheellisen tiedon levittäminen herättää paljon häpeää, syyllisyyttä ja ahdistusta. Someturva on Helsingin yliopiston alumnien vuonna 2017 perustama oikeuspalvelu, joka tarjoaa apua kaikenikäisille somen käyttäjille. Kaikkea ei tarvitse kestää Salminen muistuttaa, että somessakaan ei tarvitse kestää kaikkea. Someturva on käsitellyt vuoden aikana lähes 900 raporttia, joista puolet täyttää rikoksen tunnusmerkit. – Noin 70 prosenttia tapauksista on alaikäisten ilmoittamia, Salminen sanoo. Nuorin palvelusta apua pyytänyt on ollut kahdeksanvuotias ja vanhin 72-vuotias. Suurin osa tapauksista on valheellisen tiedon levittämistä ja haukkumista eli kunnianloukkausrikoksia tai yksityisen tiedon levittämistä. – Ei ole oikein paljastaa somessa kenenkään masennustaustaa tai jakaa toisen alastonkuvia. Salminen kertoo, että esimerkiksi tammikuussa puolet sadasta Someturvan saamasta ilmoituksesta koski lasten tai nuorten seksuaalista häirintää verkossa. Vakavimmissa tapauksissa aikuinen lähestyy nuorta some-kanavissa, mutta myös nuori saattaa levittää toisesta nuoresta intiimiä kuvaa tai videota. Sapluuna puuttuu Tutkimustuloksen mukaan vanhemmat eivät tiedä lapseensa kohdistuvasta some-kiusaamisesta. Salminen toteaa, että lapset ja nuoret eivät juuri kerro kokemastaan ahdistelusta aikuisille. Usein myös aikuiset kokevat, ettei heillä ole keinoja ratkaista asiaa. – Koulussa ei tiedetä, kenelle pitäisi kertoa. Lasten ja nuorten on usein vaikea hahmottaa, mitä kertomisesta seuraa. Ei ole selkeää sapluunaa, miten toimia. Salmisen mukaan on tärkeää kertoa loukkaavan teon kohteeksi joutuneelle nuorelle, ettei hän ole tehnyt mitään väärää eikä asian kanssa kannata jäädä yksin. Lapsi tai nuori saa Someturva-palvelusta selville, täyttääkö kiusaaminen tai ahdistelu rikoksen tunnusmerkit, ja miten asiassa kannattaa edetä. – Nuorelle tehdään tapauskuvaus, jonka avulla asia on helpompi ottaa puheeksi vanhempienkin kanssa. Empatia nettiin -hanke haastaa kaikki mukaan innovoimaan uutta Empatiapakkausta, joka tuo tietoa ja välineitä empaattisempaan digiviestintään. – Kuka tahansa voi ehdottaa sivustolla, miten empatiaa voidaan lisätä, Salminen kannustaa. Tekoälyn apua kaivataan Suurin osa vanhemmista ja opettajista näkee päävastuun nettikiusaamisen ehkäisemisessä olevan vanhemmilla. Toisaalta 18 prosenttia vanhemmista ja 15 prosenttia opettajista pitää teknologiayhtiöitä päävastuussa nettikiusaamisen ehkäisemisessä. Microsoftin toimitusjohtaja Jussi Tolvanen sanoo, että vanhemmat tarvitsevat lisää tietoa ja parempia työkaluja nettikiusaamisen ehkäisemiseen. – Mielestäni myös teknologiayrityksenä meidän vastuumme on osallistua nettikiusaamisen ehkäisemiseen ja empaattisemman viestinnän lisäämiseen netissä. Toivon, että löydämme teknologian, esimerkiksi tekoälyn avulla tapoja vähentää nettikiusaamista ja lisätä empatiaa verkossa. Tolvasen mukaan tekoäly ei korvaa empatiaa, vaan tekoäly voi auttaa tunnistamaan kiusaamisen. Tekoälyn avulla voitaisiin estää asiaton kommentointi. – Kommentin kirjoittajalle voisi tulla viesti: oletko aivan varma, että haluat postata tällaista. Tolvanen ei kuitenkaan päästä ihmistä vastuusta. – Kaikki lähtee ihmisestä; ihmisten pitää olla empaattisia, mutta teknologian tuella voidaan ehkäistä kiusaamista somessa. Kyselytutkimuksen vanhemmille toteutti YouGov Finland sähköisenä kyselynä helmikuun alussa. Tutkimukseen vastasi 1002 vanhempaa, jolla on vähintään yksi 5-24-vuotias lapsi. Kyselytutkimuksen opettajille toteutti Hill+Knowlton Strategies yhteistyössä Microsoftin ja OAJ:n kanssa. Tutkimukseen vastasi 417 peruskoulujen, lukioiden ja ammattikoulujen opettajaa. Empatia nettiin -hankkeessa on mukana Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Someturva, sekä useita yrityskumppaneita kuten Microsoft, If ja Elisa. Vanhemmilla on vastuu Opettajista 37 prosenttia ja alakoulun opettajista jopa 61 prosenttia on havainnut nettikiusaamista koulussaan viime vuoden aikana. 29 prosenttia vanhemmista ja 24 prosenttia opettajista ei ole keskustellut lapsensa kanssa nettikiusaamisesta. 68 prosenttia vanhemmista ja 76 prosenttia opettajista on sitä mieltä, että vanhemmilla on ensisijainen vastuu nettikiusaamisen ehkäisemisessä. 39 prosenttia vanhemmista ja 44 prosenttia opettajista uskoo, että tarvitaan digitaalisia työkaluja lisäämään ihmisten välistä empatiaa. 50 prosenttia vanhemmista ja 42 prosenttia opettajista uskoo, että tekoäly ja uudet teknologiat voisivat auttaa nettikiusaamisen ehkäisemisessä.