Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Asukas tyrmistyi, kun iso metsä vedettiin matalaksi uuden asuinalueen tieltä Tampereen Hervannassa – Kaupunki vastaa, miksi edes yksittäisiä puita ei säästetty

Eläkkeellä oleva Aamulehden toimittaja Anja Mulari-Ikonen kävi ennen pääsiäistä ensimmäisen kerran Hervannan Makkarajärvellä sen jälkeen, kun metsä sen ympäristössä hakattiin. – En ole pystynyt sinne menemään. Vuosikausia tätä yritimme estää. Kaupunki valmistelee viihtyisää asuinaluetta. Joka ikinen puu pieniä näreitä myöten on kaadettu. Ainuttakaan luonnonpuuta ei ole tulevilla tonteilla, Mulari-Ikonen kertoo. Mulari-Ikonen on asunut pitkään Hervannassa. – Liikennemerkki varoittaa uimarannalle menevän tien varressa liito-oravista. Mitähän varten, kun satoja hehtaareja metsää on hävitetty jo? Hakkualue ulottuu noin 150 metrin päähän Makkarajärvestä, jonka ympärillä on yksityinen luonnonsuojelualue, pieni metsäkaista, joka kaiketi tuhoutuu vähitellen, kun viereen muuttaa muistaakseni 2 000 asukasta. Makkarajärven ympärillä on vielä metsää, mutta tuo aukko ulottuu noin 150 metrin päähän. Makkarajärven ja Hervantajärven välissä ja Hervantajärven uimarannan ympäristössä on edelleen metsää. Hervantajärven asuntoalueen itäpuolella on laaja luonnonsuojelualue. – Metsä kaadettiin jo aiemmin viime vuoden puolella. Minä vain kävin sitä vasta nyt katsomassa Makkarajärven suunnalla, Mulari-Ikonen sanoo. Kun Tampereella tehtiin Vuoresta, meneteltiin samoin: puut nurin ja kalliot tasaiseksi. Hervantaa tehtäessä aikoinaan varjeltiin puita. Mikä on kaupungin kanta, rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen? – Hervantajärven alueella on haluttu turvata runsaasti luonnontilaista metsää ja lähivirkistysaluetta. Kun uusille asuinalueille tehdään tiivistä kaupunkirakennetta, ei korttelialueilla välttämättä voida säästää puita. Sen sijaan laajemmat viheralueet säilyvät korttelialueiden ulkopuolella. Katujen ja rakennettavien tonttien tiiviiksi suunnitellulla alueella puiden säästäminen on vastaavasti erittäin vaikeaa. – Kun kadut, kuntatekniset verkostot, rakennukset ja korttelipihojen kulkureitit ja oleskelualueet rakennetaan, muuttuvat korttelipihojen korkeusasemat ja tuuli-, valo- ja vesiolosuhteet niin paljon, että aiemmin laajemman metsän suojaamat puut eivät enää menesty entiseen malliin. Tällöin järkevämpi ratkaisu on kortteleiden rakentamisen yhteydessä istuttaa pihoille uusi kasvillisuus, joka pärjää muuttuneissa olosuhteissa paremmin kuin vanha. Onko puiden säästäminen kallista? – Puiden säästämistä on kokeiltu Risson 800–900 neliömetrin tonteilla, mutta käytännössä alueen rakentuessa ne eivät ole säästyneet. Jos tontit olisivat kooltaan 2 000 neliömetriä tai enemmän, todennäköisesti tonteilla voitaisiin säästää yksittäisiä puita. Tällöin jouduttaisiin ehkä tinkimään säästettävistä lähimetsistä. – Hervantajärven asuntoalueen korttelit sijoitettiin asemakaavaa laadittaessa siten, että arvokkaimmat alueet jäivät rakennettavan alueen ulkopuolelle laajoina kokonaisuuksina. Lisäksi asuntoalueen keskelle suunniteltiin Makkarajärvenkadun molemmin puolin sijoittuva laajahko keskuspuisto, mikä toimii myös liito-oravan kulkuyhteytenä ja elinympäristönä. Puistoalueet ovat pinta-alaltaan riittävän suuria, jotta puusto säilyy elinkelpoisena. – Asukkaiden lähellä on myös uusilla asuinalueilla viheralueita, jossa pääsee nauttimaan vanhojen puiden tunnelmasta. Moron viikon kysymys 1604 Osallistu viikon kysymys -kilpailun arvontaan tästä !