Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Näköislehti Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut

Päätös pysyvästä talviajasta olisi hätiköintiä

Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä se taas tapahtuu: kelloja siirretään neljältä aamulla näyttämään kello kolmea aamulla. Viikonlopun viettäjä ilahtuu tunnin ylimääräisestä yöunesta, mutta kellojen siirtelystä on myös haittaa. Optimistit toivoivat, että EU:ssa olisi saatu aikaan päätös kellojen siirtelyn lopettamisesta vuodesta 2021 lähtien. Jotta tämä olisi onnistunut, EU:n jäsenmaiden ministereistä koostuvan neuvoston olisi pitänyt saavuttaa asiassa yksimielisyys. Tätä ei tapahtunut, vaan "asia on tällä hetkellä jumissa", kuten europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) asian ilmaisi Iltalehdessä 25.10. Kellojen siirtelyn jumiutumisessa on myös hyvä puoli. Se antaa lisäaikaa tutkia, kumpi aika Suomelle olisi parempi. Pysyvään talviaikaan siirtyminen olisi nimittäin virhe. Miksikö? Jos siirrymme pysyvästi talviaikaan, Tampereella asuva kello kahdeksalta heräävä menettää vuodessa 212 tuntia auringon nousun ja laskun välistä aikaa. Jos avaa silmänsä kello kuudelta, tappiota tulee 94 tuntia eli yli sata tuntia vähemmän. Pysyvästi kesäaikaan siirtyminen kohtelisi aamu-unisia hellemmin. Kahdeksalta heräävä saisi vuoden aikana 26 auringonvalotuntia lisää. Voimme toki kiistellä loputtomiin siitä, kumpi on terveydelle parempi, kesä- vai talviaika. Parasta kuitenkin olisi, jos tutkittaisiin entistä kattavammin ja laajemmin, mikä vaikutus koko väestön henkiseen ja fyysiseen terveyteen sekä tuottavuuteen olisi niin pysyvällä kesäajalla kuin pysyvällä talviajalla. Tämä ei ole pieni eikä helppo tutkimusprojekti. Se olisi monimutkainen ja aikaa vievä monitieteinen tutkimus, mutta yhtä vaikeaa tuntuu olevan päätöksen tekeminen kellojen siirtelystä EU:ssa. Päätös kellojen siirtelystä on tällä hetkellä EU:ssa jumissa siksi, että siirtelyn lopettaminen kiinnostaa käytännössä Suomen lisäksi vain muutamia aikavyöhykkeiden rajoilla sijaitsevia jäsenvaltioita. Jahkailuaika kannattaisi käyttää hyödyksi, varsinkin kun tutkimusosaamista esimerkiksi Tampereen uudesta yliopistosta kyllä löytyy. Kysymyksessä on olennaisinta se, kuinka paljon valoa on tarjolla hereillä oleville. He kun useimmiten pysyvät hereillä ja tekevät asioita, oli valoa enemmän tai vähemmän. Enemmällä valolla heidän tekemisensä on mukavampaa ja kulkee paremmin kuin vähemmällä valolla.