Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

”Nyt minulla on joukkue, johon kuulun” – Hakan kapteeni Jacob Bushue on kokenut, mitä yksinäisyys todella tarkoittaa

Juttu julkaistiin Aamulehdessä 3. huhtikuuta. Jacob Bushue ja muut jalkapalloliigaan nousseen Valkeakosken Hakan pelaajat ovat poikkeuskevään takia vuosilomalla. Lomailu tosin on liki mahdoton ajatus. – Se nyt on pienin murhe, enkä muutenkaan ole sellaista lomailevaa ihmistyyppiä, keskikenttäpelaaja sanoo. Eikä Bushue ainakaan tunnusta olevansa myöskään synkkyyteen taipuvainen ihminen. – Yritän pysyä niin positiivisena kuin mahdollista ja yritän välttää ylenmääräistä surkuttelua, vaikka tilanne on vaikea kaikille. Ei tällaista ole ennen nähty tai jouduttu käsittelemään. Odottaminen ja ajan kuluttaminen ottavat optimistillakin koville. – Treenaan joka aamu vähintään 2–2,5 tuntia, jotta pysyn niin terävänä ja iskussa kuin mahdollista. Sen jälkeen ohjelmassa on lähinnä oleskelua. Katson vanhoja pelejä, luen ja pelaan FIFA-videopeliä, jotta en ajattelisi liikaa tätä tilannetta. Vaara on kuitenkin olemassa, että vajoaa helposti negatiivisuuteen ja suruun. Bushue on katsellut sydämensä kyllyydestä Euroopan huippuliigojen vanhoja otteluita ja Hakan Suomen cupin pelejä. – Olen katsonut cupin pelejä oppimismielessä: mikä meni hyvin ja missä olisi voinut toimia paremmin. Kirjoista tällä hetkellä luvussa on Robert Greenen Mastery , jossa etsitään menestymisen salaisuutta tutkimalla sekä historian suurhenkilöiden että nykyjohtajien elämäntarinoita. Nimen voisi suomentaa vaikka Ylivoimaksi. – Käyn läpi myös vanhoja lehtijuttuja, jotka ovat jääneet lukematta. Ne käsittelevät lähinnä jalkapalloa. Fiksu perhe Bushuen vanhemmat ja sisko asuvat Yhdysvalloissa Champaignin kaupungissa Illinoisissa. Veli on muuttanut Chicagoon. – Asiat kotona ovat varsin hyvin, eikä virus ole iskenyt sinne kovinkaan lujasti. Ei Champaign onneksi ole mikään New York. Bushue ei ole perheestään erityisen huolissaan. – He ovat varsin fiksuja ihmisiä ja tietävät, mitä pitää tehdä. Yhteyttä Valkeakosken ja Champaignin välillä pidetään FaceTime-videopuheluilla vähintään kerran viikossa. Puheluiden lisäksi yksinäisyyttä häätää etäämmälle se, että Bushue asuu samassa asunnossa parin joukkuetoverin kanssa. – Olemme nyt treenanneet tällä pienellä porukalla. Eihän se mikään ihanteellisin tilanne ole, mutta parempi kuin ei mitään. Kaipaan jokaista muutakin pelaajaa. Treeneissä meillä oli sen verran hauskaa ennen tätä kaikkea. Ei pahin paikka Bushue myöntää, että tilanne on raastava jalkapalloammattilaiselle, joka ei pääse pelaamaan. Silti maailmaa ravisuttavasta pandemiasta huolimatta Bushue ei koe omaa tilannettaan pahimpana kokemuksenaan. Vuonna 2015 hän solmi sopimuksen St. Louisin kanssa amerikkalaiseen USL-liigaan. Sitä ennen Bushue oli ilman seuraa 16 kuukautta. Harjoittelu ilman pelikavereita näytti, mitä yksinäisyys tarkoittaa. – Nyt minulla on sentään joukkue, johon kuulun.